Aivoterveys vaatii valintoja – muistisairauksien ennaltaehkäisy lähtee elintavoista
Aivoterveydellä on merkittävä vaikutus yleiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Nyky-yhteiskunnan hektinen työtahti, vähäinen palautuminen ja unimäärä, korkea stressitaso, väestön ikääntyminen ja esimerkiksi runsas päihteiden käyttö johtavat herkästi sekä tilapäisiin muistihäiriöihin että pitkäaikaisiin muistisairauksiin. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, muistisairaus voi puhjeta jo työikäisenä; muistisairaudet eivät ole vain ikääntyneiden ongelma!
Useiden sairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa jo elämän varhaisissa vaiheissa elintapavalinnoilla. Myös muistisairauksien syntyyn voi vaikuttaa: säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus, päihteettömyys ja terveellinen ravinto luovat aivoterveyden perustan.
Aivoterveydestä, elintavoista ja muistisairauksien ehkäisystä tulisikin puhua osana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten terveyttä edistävää työtä kaiken ikäisten asiakkaiden tai potilaiden ja heidän läheistensä kanssa. Keskeinen viesti on, että jokainen voi vaalia aivoterveyttä omilla valinnoillaan.
Muistisairauksia voi ennaltaehkäistä
Muistisairauksiin sairastuu 40 suomalaista päivässä eli vuosittain noin 14 500 henkilöä. Arviot työikäisistä vaihtelevat 7 000 – 10 000 välillä. Joka kolmas yli 65-vuotias kertoo kärsivänsä muistioireista, vaikka kaikilla heistä ei olekaan etenevää muistisairautta.
Sairauksien esiintymistä voidaan viivästyttää ja ehkäistä. Se on kannattava sijoitus tulevaisuuteen ikääntyvässä Suomessa.
Arviolta noin kolmannekseen muistisairauksista liittyy muokattavissa olevia elintapa- ja riskitekijöitä. Muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa diabetes, ylipaino, korkea verenpaine ja/tai kolesteroli sekä runsas ja jatkuva alkoholin käyttö ja tupakointi.
Tieto turvaa terveyden?
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä, erityisesti jo raskausaikana alkava kuusivuotinen äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja sitä jatkava kouluterveydenhuolto, takaa kattavan tietopohjan terveydestä ja hyvinvoinnista valtakunnallisesti. Terveydenhuollon pääpaino on siirtymässä yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, ja terveydenedistämisen työtä toteutetaan julkisella, yksityisellä ja kolmannen sektorin tahoilla jo nyt runsaasti – tietoa on tarjolla!
Väestö ikääntyy, mikä johtaa vääjäämättä sairastuvuuden kasvuun. Kansansairauksien lisäksi muun muassa muistisairaudet tulevat lisääntymään. Nykyisellään arviolta 120 000 suomalaisella on lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, joka vaatii erityistä huomiota. ”Kansanvalistuksen” lisäksi tarvitaan ajantasaista koulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotta neuvonta- ja hoitotyössä voidaan ottaa käyttöön nykyistä vaikuttavampia toiminta- ja hoitokäytäntöjä.
Ennaltaehkäisyyn pitää panostaa konkreettisin toimenpitein!
Jokaisella alan ammattilaisella tulisi olla ainakin seuraavat tiedot aivoterveyden edistämisen mahdollisuuksista muistisairauksien ennaltaehkäisyssä:
- Aivoja suojaavia tekijöitä on useita ja niitä tuetaan pääosin omahoidollisin keinoin. Suojaavat tekijät auttavat yksilöä selviämään arjessa, ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
- Tärkeintä on aivojen monipuolinen käyttäminen kaikissa ikävaiheissa.
- Psyykkinen ja sosiaalinen vireys sekä aktiivinen elämäntyyli suojaavat aivoja.
- Muita muistisairauksilta suojaavia tekijöitä ovat mm. terveellinen ja monipuolinen ravinto, monipuolinen liikunta ja normaali paino, sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy, aivojen suojaaminen vammoilta, pitkittyneen työkuormituksen ja stressin vähentäminen.
Kannustava ja motivoiva työote ovat hyvä lähtökohta muistisairauksien ehkäisystä ja varhaisesta tunnistamisesta puhuttaessa. Hyväksyvä asenne, luottamuksellinen ilmapiiri ja aivoterveyden ylläpitämisestä avoimesti kysyminen ovat hyvän hoitotyön elementtejä. Näin toimittaessa asiakas tai potilas uskaltaa keskustella asiasta ammattilaisen kanssa.
Varmista, että sinulla on riittävä tietopohja aivoterveyteen, muistin toimintaan ja eri muistisairauksiin liittyvästä terveyttä edistävästä neuvonnasta ja muistioireiden varhaisesta tunnistamisesta. Olemme tuottaneet aihealueesta kattavan Muistisairaan hoitotyö -opintokokonaisuuden. Jokainen kokonaisuus sisältää tutkittua tietoa, konkreettiset vinkit hoitotyöhön ja mielenkiintoisen potilas-casen! Voit tutustua kursseihin täällä.
Tarttumapinnoilla
Minna
Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtovat sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.