Hoitajan aivot tukossa ja muisti pätkii – mitä tehdä?

Laitat nappikuulokkeet korviin heti töistä lähdettyäsi. Yrität jäähdytellä ylikuormittuneita aivojasi musiikilla. Teet ihan oikein, koska se rauhoittaa tutkitusti mieltäsi. Jatkaessasi kauppaan osa tavaroista unohtuu, koska muistisi pätkii edelleen.

Kotona muistat yhtäkkiä unohtaneesi kirjata potilastietoihin tärkeät asiat. Soitat paniikissa töihin ja raportoit tiedot vuorohoitajalle. Illalla et meinaa saada millään unenpäästä kiinni. Mietit vuoteessa pyöriskellen, miten jaksat seuraavan työvuoron.

Mikä hoitajan työssä kuormittaa?

Sairaanhoitajien työolobarometrissä työtyytyväisyys yltää vain tyydyttävälle tasolle. Kritiikkiä saavat monet asiat, kuten työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus, henkilöstömäärä ja ammattirakenne suhteessa työn vaativuuteen ja ongelmatilanteisiin puuttuminen. Siksi on tärkeä kysyä, miten hoitaja jaksaa työssään. Näin voidaan myös selvittää, mikä hoitotyössä aivoja kuormittaa.

Hoitajan työ on vastuullista, usein kiireistä ja toisen ihmisen terveydentilasta vastaaminen on rankkaa. Henkistä työkuormitusta lisää tarkkuusvaatimus tilanteissa, jossa huomion ja päättelykyvyn on oltava monessa asiassa yhtä aikaa. Työ on siis lähtökohtaisesti henkisesti kuormittavaa.

Hoitotyössä on lisäksi toimittava järjestelmällisesti vaativassa ympäristössä. Työ vaatii yhtä aikaa laajojen tietomäärien ja pikkutarkkojen havaintojen hahmottamista. Käytännössä työskentely on usein ajattelua ja toimimista puhehälyssä jatkuvien keskeytysten keskellä.

Hoitajan on osattava vieläpä tunnistaa turvallisuusuhat, hoidon laatupoikkeamat ja hallittava yhtä aikaa tunnekuormaa. On tärkeää miettiä, kuka suostuu tekemään hoitotyötä tulevaisuudessa ja millä ehdoilla. Osa pohdintaa on aivotyön ja tiedonkäsittelyn helpottaminen.
Hoitajan-aivot-tukossa-ja-muisti-pa-tkii_mita--tehda-_-1

Uupumispeli vihellettävä ajoissa poikki

Aivot ovat hoitotyössä kovemmassa käytössä kuin toimistotyössä. Siksi kuva hoitotyöstä lähinnä potilaan välittömänä kohtaamisena tulisi päivittää vastaamaan todellisuutta. Työstä uupuminen ei synny itsestään, joten peli on osattava viheltää poikki ajoissa.

Pelkästään tietotyö ja tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat hoitotyössä huimasti kasvaneet. Hoitajalta vaaditaan yhä enemmän teknistä osaamista, erilaisten käyttöjärjestelmien tuntemista ja sähköisten palveluiden käyttöä. Niiden hallintaan tarvitaan työn ohessa jatkuvaa tehokasta koulutusta. Ei riitä, että vastaus tietotekniseen ongelmaan on: katso itse koneelta.

Pitkittyessään henkinen kuormitus ja aivojen ylikuormittuminen johtaa ärtymiseen, stressiin, työstä palautumisen vaikeuksiin ja on yhteydessä eri sairauksiin. Pahinta on kyynistyminen, uupuminen hoitotyöhön ja ideoiden ja luovuuden katoaminen.

Ennaltaehkäisyyn on panostettava ajoissa, koska muuten hoitajasta tulee lopulta potilas. On hyvä muistaa, että hoitajien aivoterveyden ylläpitäminen on osa työterveyshuollon tehtäviä.

Aivotyöhön selkeät pelisäännöt

Miten aivokuorma sitten saada hallintaan? Esimerkiksi kirjaamisen aikana kuulosuojaimilla ja lääkkeen jakajan työliiveillä viestitään työryhmälle keskittymistä ja rauhaa vaativasta työstä. Jokainen voi myös oppia yhteisillä pelisäännöillä hyväksi kollegan keskeyttäjäksi.

Työohjeet, vastuut ja hoitotyön vaiheet on sovittava. Niiden käyttöönotto alkaa selkeästä perehdytyksestä. Ne muutetaan yksinkertaisiksi tarkastuslistoiksi, joita noudatetaan. Kiireellisten asioiden kommunikointiin on oltava tehokas toimintasopimus.

Hoitotyössä uusi tieto tulisi saada lyhyinä tietoiskuina. Tähän liittyy muun muassa raportointikäytäntö. Sen tulisi olla mahdollisimman tiivis, selkeä ja sisältää riittävästi tietoa. Aivojen lepuuttamiseksi ja ravitsemiseksi henkilökunnan kiertävästä tauotuksesta on huolehdittava hyvin.

Työympäristössä työhuoneita voidaan muuttaa hiljaisiksi huoneiksi. Huoneet ja tavarat tulee siirtää siten, että tarvittavat työvälineet löytyvät samasta paikasta. Esimerkiksi jokaisessa potilashuoneessa hoitotarvikkeet ovat kaapissa aina samassa kohdassa. Lisäksi taukohuoneesta on muokattava viihtyisä ja rauhallinen tila.

Keinoja siis on.

Lue myös: Näyttöön perustuvan hoitotyön puutteet selätetään tällä kirjalla.

Tutkittua tietoa aiheesta

Elfering A, Grebner S, Dudan A. 2011. Job charasteristics in nursing and cognitive failure at work. Safety and Health at Work 2, 194–200.

Häggman-Laitila A. 2013. Hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi ja työuupumus – katsaus suomalaisten tieteellisten aikakauslehtien artikkeleihin. Hallinnon tutkimus 4, 301–310.

Kalakoski V, Käpykangas S, Valtonen T, Selinheimo S, Koivisto T, Paajanen T, Louhimo R. 2018. Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Työterveyslaitos: Helsinki.

Lehtoaro S, Juujärvi S, Sinervo T. 2019. Sähköiset palvelut ja palvelujen integraatio haastavat osaamisen – Sote-ammattilaisten näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2019. THL: Helsinki.

Raban MZ, Walter SR, Douglas HE, Strumpman D, Mackenzie J, Westbrook JI. 2015. Measuring the relationship between interruptions, multitasking and prescribing errors in an emergency department: a study protocol. Bmj Open, 5(10). doi: 10.1136/bmjopen2015009076

Sairaanhoitajien työolobarometri 2018. Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. 2019. Sairaanhoitajaliitto. Saatavana: https://sairaanhoitajat.fi.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.