Työmotivaatio – onnistuneen potilasohjauksen perusta

Työmotivaatio – onnistuneen potilasohjauksen perusta

Hoitajien työ on vastuullista ja itsenäistä, hoitotieteeseen perustuvaa työtä. Olennainen ja melkeinpä suurin osa hoitotyöstä on potilaan ohjausta. Potilasohjaus luo parhaillaan perustan koko potilaan hoitoprosessille, sairaudesta selviytymiselle ja omahoitoon sitoutumiselle. Potilasohjauksella on väliä!
moti

Potilasohjaus on hoitotyön auttamismenetelmä, jonka tarkoituksena on tukea potilaan toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäisyyttä. Se on jatkuva, aktiivinen, ja tavoitteellinen prosessi, joka vaatii ohjaajalta tietoa ja taitoa mutta myös sitoutumista työhön. Ohjaus tapahtuu vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa ja siihen vaikuttavat ohjattavan ja ohjaajan kontekstit sekä ohjaajan ihmiskäsitys.

Potilasohjauksessa saadun tiedon ja ohjauksen on todettu lisäävän potilaan tyytyväisyyttä ja turvallisuuden tunnetta, parantavan elämänlaatua sekä vähentävän epävarmuutta, potilaiden ja omaisten yhteydenottojen tarvetta, sairaalahoidon tarvetta ja sairaalassaoloaikaa. Riittämätön ohjaus puolestaan voi tuhota hyvänkin hoitotuloksen.

Ohjauksen perustana tulee olla potilaslähtöisyys – ohjaus tapahtuu aina potilaan tarpeiden mukaan. Potilaslähtöinen ohjaus mahdollistaa potilaan ja hoitajan oppimisen, voimaantumisen ja itseohjautuvuuden kasvun sekä edistää potilaan terveyttä ja tuo kansantalouteen säästöjä. Se palkitsee myös ohjaavan hoitajan.

Työkykyisyys luo perustan vaikuttavalle potilasohjaukselle

Mikä luo perustan onnistuneelle ja vaikuttavalle potilasohjaukselle, kun väestön ikärakenteen muutos johtaa lisääntyvän hoivan ja hoidon tarpeeseen, asiakkaiden moniongelmaisuus kasvaa ja lisääntyvä teknologia tuo omat haasteensa? Vastaus on työkykyisyys.

Työkyky käsitteenä on monisäikeinen ja sen merkitys muuttuu eri asiayhteyksissä.
Työkykyyn vaikuttavat yksilön terveys ja toimintakyky, arvot ja asenteet, työolot sekä ammatillinen osaaminen.

Myös hoitajan omalla motivaatiolla on merkitystä: motivaatio on innostunut olotila, jolloin on mukava mennä töihin tuntematta väsymystä tai tympeää oloa. Hyvä työmotivaatio on työhön orientoitumista, onnistumista sekä tyytyväisyyden kokemista. Heikko työmotivaatio sen sijaan ilmenee vetämättömyyden tunteena, ja sitä kuvaa onnistumisen tunteen puuttuminen.

Sairaanhoitajien työmotivaatiota edistävät potilaskontaktit, toivomusten mukaiset työvuorot sekä työn haasteellisuus. Hoitotyössä henkilökunnan yhteistyö, yhteenkuuluvuus sekä yhteisen palautteen saaminen nostavat motivaatiotasoa. Myös hyvä välineistö, työkaverit ja johtajuus kohentavat sitä. Tutkimusten mukaan motivaatiota tukevan johtajan tulisi olla inhimillinen, kuunteleva, jämäkästi tukea antava sekä oikeudenmukainen vastuunjakaja.

Työnimu johtaa onnistuneisiin kohtaamisiin

Viimeaikaisin työmotivaation tutkimus on nostanut esiin myös työnimun käsitteen. Työnimu tulee niin sanotusta työn virtaus -kokemuksesta, flow-tunteesta. Työnimu johtaa motivaatioprosessiin, kun työn haasteet ja tekijän osaaminen ovat tasapainossa ja kasvussa. Työ johtaa jatkuvaan virtaustilaan, kun työntekijöille annetaan lisää haasteita ja heillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan. Virtaustilaa kuvataan jopa nautinnoksi.

Työnimu on suhteellisen pysyvä tila. Se syntyy ammatillisesta itsetunnosta ja vaatii työkykyisyyttä sekä sisäistä motivaatiota. Työnimun luonteeseen kuuluu tarmokkuus, joka ilmenee energisyytenä, sinnikkyytenä ja haluna ponnistella työn eteen. Sitä kuvaavat myös omistautuminen, ylpeys ja into omasta työstä sekä uppoutuminen työhön.

Työnimussa työskentelevät ihmiset ovat aloitteellisia ja kehittävät työtään. Työnimu tarttuu myös työkavereihin!

Terveydenhuollon kustannusten hallinta, hoitoaikojen lyheneminen, potilaiden tietotason lisääntyminen sekä halu ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ovat muuttaneet potilasohjausta yhteistyöhön perustuvaksi toiminnaksi. Laadukkaalla potilasohjauksella on vaikutusta potilastyytyväisyyteen, hoidon laatuun, itsehoitoon sitoutumiseen, itsemääräämisoikeuden toteutumiseen sekä sairastumisen aiheuttaman ahdistuksen vähenemiseen.

Tämä edellyttää ammattilaiselta osaamista ja vahvaa tahtotilaa tehdä potilaan parhaaksi. Motivoitunut, innostunut, työkykyinen ja omaa osaamistaan säännöllisesti kehittävä hoitaja on potilaan paras ohjaaja!

Jos saisit kysyä potilaskohtaamisessa ohjaustilanteessa vain yhden kysymyksen, mitä kysyisit? Millä osoitat olevasi kiinnostunut potilaasta ja hänen hyvinvoinnistaan?

Tarttumapinnoilla

Minna

Lähteet:
Gould R. & Polvinen A. 2006. Työkyky työuran loppupuolella. Teoksessa Gould Raija – Ilmarinen Juhani – Järvisal Jorma – Koskinen Seppo (toim.): Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Helsinki: Hakapaino oy.
Huttunen, A., Kvist, T. & Partanen, P. Sairaanhoitajien työmotivaatio ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Tutkiva hoitotyö. 2009. Vol. 7 (2), 1459-4846.
Kemppainen, V., Haatainen, K., Taam-Ukkonen, M., Penttinen, J., Turunen, H. & Miettinen, M. 2010. Potilasohjausprojektin (2008-2009) väliraportti. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja.
Kääriäinen, M. 2008. Potilasohjauksen laatuun vaikuttavat tekijät. Tutkiva hoitotyö 4/2008, 1014.
Kääriäinen, M., Lahdenperä, T. & Kyngäs, H. 2005. Kirjallisuuskatsaus: Asiakaslähtöinen Ohjausprosessi. Tutkiva hoitotyö Vol. 3 3/2005, 27-29.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole

Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.

Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!