Hoitotyö – kuka suostuu tekemään sitä enää tulevaisuudessa?

Lähi-, sairaan- ja lastenhoitajien sairauspoissaolot kääntyivät kunnissa nousuun muutama vuosi sitten. Hoitajat sairastivat selvästi enemmän kuin kunta-alan työntekijät keskimäärin. Samaan aikaan esimerkiksi lähihoitajista puolet koki työmääränsä lisääntyneen yli sietokyvyn.

Sairaanhoitajaliiton ja Hoitotieteen tutkimussäätiön raportista selviää, että arviolta 60 prosenttia sairaanhoitajista kokee, etteivät työpaikan hoitokäytännöt perustu viimeisimpiin hoitosuosituksiin. Syynä ovat muun muassa riittämättömät resurssit, hallitsematon kiire ja työpaikkojen toimintaa tukevien rakenteiden vanhanaikaisuus.

Kuva: Unplash

Työntekijöiden väkivallan kokemukset ovat nekin viime vuosina lisääntyneet työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan. Naiset kokevat työpaikoilla henkistä väkivaltaa tai työpaikkakiusaamista selvästi miehiä useammin. Vuoden 2016 Kevan tutkimuksesta selviää, että terveysalalla joka kolmas työntekijä kertoi altistuneensa väkivallalle useita kertoja vuoden aikana. Luku on suuri siitä huolimatta, että työsuojeluun on kiinnitetty työpaikoilla huomiota.

Vuonna 2014 tehdyn väitöstutkimuksen mukaan useampi kuin joka neljäs nuorista sairaanhoitajista aikoi jättää työnsä heti, kun se on mahdollista. He miettivät uranvaihtoa vähintään muutaman kerran kuussa. Pari vuotta aiemmin Superin tekemässä selvityksessä todetaan, että yli puolet perus- ja lähihoitajista on harkinnut alan vaihtoa.

Hoitotyön jättämistä harkitsevat ovat uupuneita työhönsä ja miettivät työn kuormituksen vaikutusta omaan hyvinvointiinsa. Kiire, vaatimusten lisääntyminen ja vähäiset vaikuttamisen ja kehittymisen mahdollisuudet ovat omiaan ajamaan hoitajat pois alalta. Hoitotyö kuuluu myös niin sanottuihin matalapalkka-aloihin. Moni kokee, ettei palkka vastaa työn vaativuutta.

Hoitajia pitää toistaiseksi hoitotyössä mielenkiintoinen ja haastava työ ja hyvä työyhteisö. Työhyvinvoinnin kannalta on merkitystä sillä, että hoitaja saa tehdä työnsä rauhassa, korkealuokkaisesti ja potilasta arvostaen. Johtamisella ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisella on suuri merkitys hoitotyöntekijän jaksamiselle erityisesti kolmivuorotyössä. Keskeistä olisi myös hoitotyön peruspalkan korotus, ei juuri ja juuri riittävän kokonaisansion muodostuminen lisistä ja haittatyökorvauksista.

Edellä mainituista asioista on puhuttu vuosikausia, mutta korjausliikkeet ovat olleet hitaita tai jääneet paikallisiksi. Sote-uudistuksen kynnyksellä epäkohtiin olisi mahdollista vaikuttaa. Toisin on kuitenkin käynyt. Hallitus on päättänyt vähentää hoitajien lomarahoja, lisätä työaikaa ja nostaa hoitajien eläkeikää. Kuka siis jaksaa ja suostuu tekemään näillä ehdoilla hoitotyötä enää tulevaisuudessa? Sitä on vaikea sanoa.

Lue myös: Miten hoitaja jaksaa työssään?

Tutkittua tietoa aiheesta

Flinkman, M. 2014. Young Registered Nurses’ Intent to Leave the Profession in Finland - A Mixed-Method Study. Turun yliopisto, väitöskirja.

Julkisen alan työhyvinvointi 2016. Kevan tutkimuksia 1/2016. Saatavana: www.keva.fi.

Kunta 10 -tutkimus. Sairauspoissaolot. 2017. Työterveyslaitos. Saatavana: www.ttl.fi.

Lähi- ja perushoitajien työhyvinvointi 2012. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto. Saatavana: www.superliitto.fi.

Toteutuuko näyttöön perustava toiminta Suomessa? Raportti nykytilasta hoitotyön edustajien kuvaamana. 2018. Hoitotyön tutkimussäätiö ja Sairaanhoitajaliitto. Saatavana: www.sairaanhoitajat.fi.

Työolobarometri Syksy 2016. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2017. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi.