Hoitotyön punainen lanka

”Pohjatkaa tehtävä näyttöön perustuvaan toimintaan.”, ”Lisätkää tekstiin vielä näyttöön perustavaa tietoa, se lisää uskottavuutta.”, ”Voit perustella asian potilaalle tutkimukseen/näyttöön perustuvalla tiedolla.”

Tämän suuntaisia lausahduksia kuulee pitkin opiskelumatkaa. Näyttöön perustuva toiminta. Tämä muodostuu pikku hiljaa punaiseksi langaksi, joka seuraa 4 vuoden opiskelua alusta loppuun. Joskus lanka käy ohuen ohueksi, muttei se juurikaan ole katkennut vielä kertaakaan.

Teos näyttöön perustuvasta toiminnasta

Mutta mikä tai mitä näyttöön perustuva toiminta/tieto oikein on? Onko kukaan oikeasti ihan tarkkaan selittänyt missään vaiheessa, mihin tämä ”maaginen” tieto perustuu ja mistä se tulee?

Jos näihin kysymyksiin löytyy vastauksena ”ei” tai ”ehkä”. Jos tuntuu, ettei oikeasti osaa perustella asiaa itselleen, niin ei hätää, nyt voi lopettaa pään raapimisen tarttumalla kirjalliseen tuotokseen! Skholen ja Hoitotyön tutkimussäätiön eli Hotuksen yhteistyönä on syntynyt teos Näyttöön perustuva toiminta - Tarpeesta tuloksiin.

Kirja on jaoteltu 4 päälukuun, joka helpottaa löytämään ne kokonaisuudet, mitkä itselle ovat vielä yhtä kysymysmerkkiä. Tai jos tarvitsee täydellisiä perusteluja itselleen, kirja on mukavaa luettavaa kannesta kanteenkin. Itse monesti plärään kirjat aluksi nopeasti läpi, ihan vain nähdäkseni joudunko todellakin etsimään hiljaisen sopen, jotta kykenen lukemaan mustavalkoisia sivuja huomaten lopulta, että keskittyminen lopahti jo johdannossa.

Npt-Sari-Tomova

Värikkään positiivista luettavaa

Mutta tämä teos yllätti positiivisesti: lukemista helpottaa kuviot ja taulukot sekä värikkäät laatikot esimerkkeineen. Ja tietenkin kaikki kuviot ja kaaviot on avattu selkeästi myös sanallisesti. Näin jokaiselle oppimistyylille löytyy jotakin 😉

Johdannossa käy jo ilmi, ettei kirja ole mikään menetelmäopas vaan tarkoituksena on avata näyttöön perustuvan toiminnan kokonaiskuvaa ja sen mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Käytännönläheisyys on myös yksi korostettavista asioista, ja se jos mikä helpottaa niin lukemista kuin ymmärtämistäkin. Kenelle kirja on sitten tarkoitettu? Siihenkin vastataan suoraan: sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille eli kaikille toiminnan kehittämisestä vastaavien ja alan opiskelijoiden väliltä.

Itse ehkä kuitenkin hieman varauksella suhtauduin aluksi, kun sain kirjan käteeni, sillä ensimmäinen pelko oli se, että koko kirja painottuu enemmän organisaatioiden pääjehuille. Silloin kyllä menetetään minun mielenkiinto ihan täysin. Olen kuitenkin vasta opiskelija ja ajatuksena ei ole suunnata suoraan johtoportaaseen. Vaikka voi kai sekin olla joillekin pääasiallinen tavoite 😉

Hoitajien rooli näyttöön perustuvassa toiminnassa

Minua kiinnosti, että mikä on hoitajien rooli. Sillä hoitajathan ovat heitä, jotka kohtaavat kasvokkain potilaat ja asiakkaat. Hoitajien täytyy pitää huoli, että hoito on parasta mahdollista juuri sille tietylle hoidon kohteena olevalle henkilölle. Eikä sekään yleensä riitä, vaan potilaat ja asiakkaat vaativat myös perusteluja hoidolleen ja ajantasaista tietoa. Sitä välillä oikein tuntee, kun vaativan kysyvät katseet pureutuvat silmien verkkokalvoilta syvimpään sisimpään asti.

Tämä pelko liian organisatiomaisesta tekstistä osoittautui turhaksi, sillä löysin todella hyvin vastauksia myös hoitajien rooliin koko tässä näyttöön perustuvassa konseptissa. Entinen asiakaspalvelija-minä ja nykyinen hoitaja-asiakaspalvelija-minä sai ajatuksilleen vahvistusta: ”Näyttöön perustuvassa toiminnassa asiakaslähtöisyys on keskeisessä asemassa.” Wuhuu!!

Mitä hoitotyöntekijältä sitten vaaditaan?

Tässäpä yhtenä esimerkkinä kirjasta suoraan otettu näyttöön perustuvan toiminnan osa-alueet:

  • Hoitotyöntekijän oman tietoperustan kehittäminen:
    oman alan julkaisujen seuraaminen – tavoitteena oman tietoperustan päivittäminen

  • Potilaan hoidon ja hoitokäytäntöjen kehittäminen:
    parhaan mahdollisen näytön käyttö potilaan hoidossa

  • Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen:
    käytäntöjen yhtenäistämisprosessin ymmärtäminen ja osallistuminen niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Mutta ei koko toiminta voi olla kuitenkaan ihan pelkästään ammattilaisten niskassa, vaan tukirakenteitakin tarvitaan, eli kyllä se organisaation toimivuuskin on tärkeä peruste näyttöön perustuvan toiminnan mahdollistamiselle.

Kaiken kaikkiaan ”Näyttöön perustuvassa toiminnassa päätöksenteko perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon.” Mm. tämän virkkeen jatko luetteloineen löytyy sivulta 10. Sivuja on kuitenkin yli 200, joten tämä minun pieni katsaus oli vain pintaraapaisu näyttöön perustuvasta toiminnasta. Kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa kyseinen teos, jolloin voi saada uusia oivalluksia näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi vaikka omassa työyhteisössä.

Lähde

Korhonen A, Jylhä V, Koronen T, Holopainen A. 2018. Näyttöön perustuva toiminta – tarpeesta tuloksiin. Helsinki: Hoitotieteen tutkimussäätiö ja Skhole Oy.

Kirja on luettavissa Skholessa Näyttöön perustuva toiminta -kurssin yhteydessä. Tilaa Skholen ilmaiset kokeilutunnukset täältä.