Hoitotyössä positiivinen mielenterveys haastoi häiriöajattelun

Hoitotyössä positiivinen mielenterveys haastoi häiriöajattelun

Liian pitkään mielenterveyden hoitotyö ja sen opetus oli häiriökeskeistä. Tasapainoinen mielenterveys oli yhtä kuin lääketieteellisiin tutkimuksiin perustuva häiriöiden, oireiden tai sairauden puuttuminen. Mielenterveyden suojaava vaikutus hoitajalle ja hoidettavalle jäi pitkälti niiden varjoon.

Lopulta terveyden edistämisen ja positiivisen mielenterveyden lisääntyminen haastoivat vanhat ongelmakeskeiset käytännöt. Ne perustuvat muun muassa hoidettavan omiin vaikuttamis-, ongelmanratkaisu- ja kehittymismahdollisuuksiin, myönteiseen käsitykseen omasta itsestä ja mielen toimintakyvyn lisäämiseen. Ne ovat puolestaan vuorovaikutuksessa ihmistä tukevan ympäristön ja tyydytystä tuovien ihmissuhteiden kanssa.

Nyt tiedämme, että ihmisistä noin puolet kokee elämänsä aikana jonkin asteisen mielenterveyden häiriön. Niitä hoidettaessa ei aina tarvitse keskittyä pahoinvoinnin vähentämiseen. Mielenterveyden hoitotyö voi haastavassakin tilanteessa tähdätä ihmisen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja muutosmotivaation heräämiseen.

Positiivista mielenterveyttä on aina

Positiivisen mielenterveyden näkökulmasta terveyttä ja sairautta voi esiintyä samaan aikaan. Siitä syystä mielenterveyden häiriötä sairastava kokee myös hyvinvointia. Ei siis ole väliä, missä kunnossa kenenkin mielenterveys lähtökohtaisesti on. Päinvastoin, treenattua mieltä voi käyttää entistä paremmin hyödyksi kohdatessaan mielenterveyden häiriöitä.

Ihmisen mieli ei tietenkään ole jatkuvasti ja kaikissa tilanteissa samalla tavalla joustava, mukautuva ja vastustuskykyinen. Itseluottamus, sinnikkyys ja mielekkyys vaihtelevat arjessa ja ovat pitkälti tilannesidonnaisia. Samoin on optimismin ja pessimismin suhteen erityisesti stressi- ja kriisitilanteissa. Silti on hyvä muistaa, että jokaisella on aina tietty määrä positiivista mielenterveyttä. Ihmistä ei voi siis luokitella vaikkapa ikuisesti sinnikkääksi tai muuttumiskyvyttömäksi tyypiksi.

Hyvä mielenterveys ansaitsee tulla nähdyksi

Hoitotyön ammattilaisten olisi tärkeä puhua mielenterveyden edistämisestä ja sen tärkeydestä meille kaikille tarhaikäisestä lähtien. Siksi hoitajien tulisi aiempaa enemmän miettiä, osana työtään ihmisen kanssa, missä hoidettava on hyvä ja mitkä ovat hänen luonteensa vahvuudet. Myös hyvät kokemukset turvallisuudesta, onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä ansaitsevat tulla nähdyiksi.

Positiivisen mielenterveyden kierre lähtee häiriöajattelun haastamisesta hoitotyössä. Se tarkoittaa yksittäisiä, varsin arkisia ja pieniä tekoja. Niitä syntyy merkittävissä hoitotyön kohtaamisissa, joiden jälkeen ihminen kokee tulleensa aidosti kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi ja ymmärretyksi.
Hoitotyo-ssa--positiivinen-mielenterveys-haastaa-ha-irio-ajattelun_7.10.2019_Pexels
Työkaluna positiivisen mielenterveyden kartoittamisessa hoitaja voi käyttää vaikkapa WEMWBS (Warwick-Edinburgh mental well-being scale) -mittaria. Sillä mitataan muun muassa henkilön: toiveikkuutta, rentoutumista, hyödyllisyydentunnetta, ongelmien ja päätösten käsittelykykyä, selkeää ajattelua ja läheisyyttä ihmissuhteissa. Tulosta voidaan käyttää osana mittariin vastanneen henkilön mielenterveyden edistämistä.

Mielenterveyden kohentamisessa piilevät huimat mahdollisuudet

Paljon positiivista mielenterveyttä omaavilla on taitoa kohdata vastoinkäymisiä, taloudellisia haasteita ja sosiaalisia ongelmia. Myös parempi koulumenestys, terveyskäyttäytyminen, hyvinvointi ja elämänlaatu ovat yhteydessä hyvään mielenterveyteen. Erot ovat huimat verrattuna matalan positiivisen mielenterveyden omaaviin henkilöihin.

Jokaisen hoitajan tulisikin edistää työssään kaikkien kohtaamiensa ihmisten hyvää mielenterveyttä. Kohentuneella itsetunnolla, vahvistuneella toimintakyvyllä ja tyytyväisyyden lisääntymisellä on ihmiselle ja hänen läheisilleen käänteentekevä vaikutus. Joskus ihmisen kykyjen näkeminen oireiden ja psyykkisten sairauksien takaa voi saada ihmisen voimaan paremmin. Se voi myös vähentää riskiä sairastua muihin sairauksiin ja pelastaa jopa ihmishengen.

Väitän myös, että mielenterveyden kohentumisella on merkittävä kansanterveyttä ja -taloutta parantava vaikutus. Pelkästään masennus vie edelleen joka päivä arviolta yhdeksän henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tekemistä siis riittää vielä, mutta positiivisen mielenterveyden edistämisen mahdollisuudet ovat huimat.

Lue myös: Hoitajapulassa potilaiden kuolleisuus kasvaa.

Tutkittua tietoa aiheesta

Appelqvist-Schmidlechner K ym. 2016. Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan. Suomen Lääkärilehti 24/2016, 1759–1764.

Eläketurvakeskus. 2017. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Tiedote 05.04.2018.

Greacen T ym. 2012. Developing European guidelines for training care professionals in mental health promotion. BMC Public Health 12(1114), 1–10.

Keyes C, Simoes E. 2012. To flourish or not. Positive mental health and all-cause mortality. Am J Public Health 102(11), 2164–2172

Keyes C. 2005. Mental illness and/or mental health? Investigating axioms of the complete state model of health. J Consult Clin Psychol 73(3), 539-48.

Maijala V. 2016. Health promotion in primary health care registered nurses' appointments. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

Seligman M, Csikszentmihalyi M. 2000. Positive psychology: an introduction. Am Psychol 55(1), 5-14.

Sohlman B, Immonen T, Kiikkala, I. 2005. Ongelmallinen mielenterveys. Yhteiskuntapolitiikka 70(2), 210–213.

Solin P ym. 2018. Psyykkinen toimintakyky ja positiivinen mielenterveys. Teoksessa: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Raportti 4/2018. THL: Helsinki.

Suldo S, Shaffer E. 2008. Looking beyond psychopathology: the dual-factor model of mental health in youth. School Psychol Rev 37(1), 52-68.

Tennant R ym. 2007. The Warwick-Edinburgh Mental Wellbeing Scale (WEMWBS): Development and UK validation. Health Qual Life Outcomes 5(1):63.

Vaillant G. 2012. Positive mental health: is there a cross-cultural definition? World Psychiatry 11, 93–9.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole

Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.

Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!