Huumori hoitotyössä – mille kaikelle saa nauraa?

Hoitotyössä huumorin käyttö on arkipäiväistä, mutta huumorin kanssa tulee olla varovainen, sillä sairaus ja sairastuminen saattavat muuttaa potilaiden huumorintajua. Sairaanhoitaja-opiskelijoiden sosiaalisen median ryhmässä selvitettiin humoristisia tilanteita hoitotyössä – mille ja milloin saa nauraa?
Huumori

Huumori tarkoittaa leikillisyyttä, kujeilua, pilailua ja leikinlaskua. Se on naurua, iloa, hauskoja kertomuksia ja kommentteja, kaskuja, tilannekomiikkaa, irvailua, naureskelua ja vertauskuvia. Huumori on kontekstisidonnainen ja olennainen osa sitä, miten olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Hoitotyön ammattilaisille ja tulevaisuuden hoitajatoivoille on selvää, että hyvän huumorintajun omaava pidättäytyy huumorin käytöstä tilanteissa, joissa huumori ei ole sopivaa. Huumori ei saa loukata, ja ammattilaisen tulee tunnistaa tilanteet, joissa huumorin käyttö ei ole sopivaa. Käydyn keskustelun mukaan huumorin käytössä hoitotyössä tulee huomioida, että potilaat ovat vastaanottavaisia huumorille ja että huumorin sisältö vastaa esimerkiksi potilaan ikää tai kiinnostuksen kohteita.

Huumorilla on terapeuttinen vaikutus ainoastaan, kun sitä käytetään harkiten, kunkin potilaan kohdalla yksilöllisesti.

Suurin osa opiskelijoista piti tärkeänä, että hoitotyössä huumorin käytössä pitää välttää sarkasmia sekä etnisiä ja seksistisiä vitsejä, joilla voi loukata potilasta.

”Ennen oli hoitajat kilttejä ja sisar hento valkoisia, nykyään vaan ilkeitä ja paksuja. Niin ne ajat muuttuvat.”

Rohkean huumorin käyttöön hoitotyössä vaikuttavat ammattilaisten ja alalle opiskelevien mukaan erityisesti potilassuhteen kesto sekä hoitajan ja potilaan välinen luottamuksellinen vuorovaikutus. Kynnys vitsailulle on matala – letkautuksille ja tilanteille voidaan nauraa yhdessä.

Potilas: ”Ne aikoo tänään tulla tänne pitämään palaveria, arvioimaan, ollaanko jo liian vanhoja ja sekaisin pärjäämään kotona vai viedäänkö laitokseen.” Hoitaja: ”No toivottavasti teillä on laukut pakattuna!”

Hoitajien käyttämällä huumorilla on merkitystä hoitotyössä, ja huumori voidaan nähdä yhtenä auttamismenetelmänä. Huumorin avulla luodaan avoin vuorovaikutussuhde potilaaseen ja vaikutetaan potilaiden näkemyksiin terveydestä sekä sairaudesta ja sen hoidosta. Yleensä hoitajat osaavat käyttää huumoria luonnostaan oikein ja pystyvät huumorin avulla muun muassa käsittelemään hankalaksi koettuja ja ristiriitaisia tilanteita.

”Mitä vanhempi pukki sen kovempi sarvi" – hoitotyön huumori koettelee rajoja

Hoitotyön erityispiirteet tekevät hoitajien huumorista sovinnaista ja rajoja koettelevaa: pissat, kakat, alapesut, alastomuus ja sairaudet näkyvät ja kuuluvat hoitoalan työpaikkahuumorissa, koska ne ovat arkinen osa hoitajan työtä. ”Tavallisen kansan” keskuudessa aiheet ovat vastaajien mukaan edelleen tabuja.

Miespotilas, jolla oli cystofix, vitsaili hoitajan kanssa: ”Naiset vaihtuu kiivaammin kuin murrosiässä, mutta silloin kyllä tyhjennettiin eri pussit!”

"Oot kyllä talon paras kusettaja!" kehui miespotilas katetroinnin jälkeen.

Suurin osa tulevista sairaanhoitajista huomauttivat, että hoitajien ei tarvitse arkailla huumorin käytössä: potilaat tarvitsevat ja toivovat aktiivista huumorin käyttöä hoitajilta. Potilaan käyttämään huumoriin vastaaminen parantaa potilaan hallinnan tunnetta ja itsetuntoa, toimii voimavarana sekä luo turvallisen ja lohdullisen ympäristön potilaille, tutkitustikin. Huumoriin vastaamatta jättäminen taas voi aiheuttaa potilaalle torjutuksi tulemisen tunteen ja heikentää vuorovaikutustilanteita.

Potilas: ”Kylläpä olet kaunis!” Seuraavassa lauseessa: ”Minä oon kyllä melkein sokea!”

"Kiitos, tilaisuus on juhlallinen, mutta en käytä kravattia" sanoi iäkäs potilas, kun tarjosin vaaleansinistä kertakäyttöistä ruokaliinaa.

”Suljetulla psykiatrisella osastolla eräs potilas tuumasi minulle, kun käytävältä kuului jokin rasahdus ja käännyin katsomaan, että "Kuuleks säkin ääniä?” ”

Työpaikalla kannattaa nauraa!

Tutkimuksissa on todettu huumorin auttavan sekä potilaita että hoitajia selviytymään hankalista ja epämiellyttävistä toimenpiteistä, millä on vaikutusta hoitoilmapiiriin ja hoitajien työssä jaksamiseen. Some-keskustelusta voi todeta, että hoitohenkilökunnan välinen huumori auttaa hoitajia selviytymään työssä ja luo hyvän ilmapiirin työyhteisöön. Huumori lisää myös luovuutta ja toimintakykyä sekä toimii tärkeänä voimavarana: huumorin avulla voidaan purkaa työssä tapahtuneita vakavia tilanteita sekä lisätä työmotivaatiota.

”Hoitajia naurattaa synkkä ja ronski huumori, sillä se auttaa jaksamaan vaativassa työssä!”

Vaikka työpaikkahuumori on tutkitusti voimavara, monet hoitajat kokevat, ettei huumorin merkityksestä hoitajien hyvinvoinnille ole lupa puhua – hoitotyön huumoria ei hyväksytä tai arvosteta. Huumorin käyttö lisää kuitenkin työyhteisön keskinäistä luottamusta ja tasapainoa sekä yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Se lievittää stressiä, tuo elämäniloa ja auttaa käsittelemään vaikeita asioita. Kun oikein naurattaa, keho erittää mielihyvähormoneja ja stressitaso laskee. Hoitotyön työyhteisössä huumoria saa ja kannattaa viljellä!

Tarttumapinnoilla

Minna

P.S. Kerro minulle oma huumorihetkesi hoitotyössä!

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.