Hyvä opettaja osaa, kannustaa ja vaatii

Hyvä opettaja osaa, kannustaa ja vaatii

Opettajat ovat yksi niistä ammattiryhmistä, joita olen aina arvostanut suuresti. Harva meistä edes oikeastaan ymmärtää, että millaisista asioista saamme heitä kiittää. Eri alojen opettajien ansiosta osaan lukea, laskea ja kirjoittaa. Osaan elvyttää ihmistä ja auttaa pienen vastasyntyneen maailmaan. Osaan hahmottaa suuria kokonaisuuksia, ymmärtää asioiden seurauksia sekä arvioida ja kyseenalaistaa omaa ja muiden ihmisten toimintaa.

Tähän kaikkeen on tarvittu tietysti myös omaa aktiivisuuttani ja paljon harjoittelua, sillä tietoa ja osaamista ei voi suoraan siirtää toiselle ihmiselle. Mielestäni opettaja on kuitenkin se henkilö, jonka tehtävä on avata selkeästi ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi ne asiat, jotka muuten olisivat vain sanoja paperilla. Opettajan tehtävä on omalta osaltaan kannustaa, haastaa ja potkia eteenpäin niin, että minä opiskelijana voisin kehittyä paremmaksi.

Tälle kirjoitukselle inspiraationa toimi siis ajatus siitä, millainen on mielestäni hyvä opettaja. Hyvän terveydenhuollon opettajan piirteistä on aiemmin kirjoittanut omasta näkökulmastaan myös Minna, joka on terveysalan moniosaaja ollen ammatiltaan sekä sairaanhoitaja että alan opettaja. Millainen on mielestäni siis erityisen hyvä terveysalan opettaja ammattikorkeakoulussa?

knowledge-1052010_960_720-1

Kuva: Pixabay

1. Opettaja, jolla on työkokemuksen kautta saatu osaaminen sekä ajankohtaiset tiedot ja taidot

Tämä on mielestäni ehkäpä jopa tärkein piirre terveysalan opettajassa. Terveysalan opinnoissa korostuu ajantasaisuus, sillä lääketiede ja hoitotyön osaamiskenttä kehittyvät ja laajentuvat jatkuvasti. Sen vuoksi myös terveysalan opettajan on pysyttävä ajan hermoilla, jotta työharjoitteluihin ja valmistumisen jälkeen työelämään lähtee opiskelijoita ja tuoreita ammattilaisia, joilla on tuorein sen hetkinen tieto hallussaan.

2. Opettaja, joka käyttää monipuolisesti eri opetusmenetelmiä

Ajattelen, että vanha kunnon luento-asetelma on riittävä varsinkin silloin, kun opettaja on erityisen asiantunteva ja hyvä esitelmöijä. Tämä ei kuitenkaan sovi kaikille opiskelijoille yhtä hyvin, ja muutenkin vaihtelu virkistää. Sen vuoksi eri opetusmenetelmät, kuten esimerkiksi Learning cafe –tyylinen tiimityöskentely ja vuorovaikutteinen oppiminen voivat olla hyvinkin toimivia opetuskäytäntöjä. Hyvä opettaja osaa hyödyntää eri opetusmenetelmiä niin, että ne sopivat käsiteltävään aiheeseen. Esimerkiksi potilastapauksien ratkominen pienryhmissä antaa usein enemmän kuin se, että pulmatilanteita pähkäiltäisiin yksin. Terveysalalla erilaiset seminaarit, simulaatiot ja pajatyöskentelyt voivat olla myös erittäin hyviä ja toimivia tapoja oppia.

3. Opettaja, joka kannustaa opiskelijoitaan

Opettaja ei voi automaattisesti siirtää osaamistaan opiskelijoihinsa, joten on erittäin tärkeää, että opettajalla on taito motivoida ja kannustaa opiskelijoita tavoittelemaan parasta mahdollista osaamista. Kannustava opettaja saa opiskelijan uskomaan itseensä ja siihen, että luennolla käsiteltävät asiat ovat oppimisen arvoisia. Kannustavan opettajan ansiosta opiskelijalle voi tulla tunne, että juuri hän on osaava ja merkittävä.

4. Opettaja, jonka innostuneisuus inspiroi myös muita

Opettajasta on yleensä nähtävissä hyvin äkkiä se kuinka hän itse suhtautuu opetettavaan asiaan ja ylipäänsä omaan työhönsä opettajana. Innostunut ja intohimoinen opettaja pystyy yleensä tarjoilemaan teoriatiedon aivan eri tavalla kuin henkilö, jolle käsiteltävät asiat eivät ole erityisen tuttuja tai kiinnostavia. Opettajista parhaimmat opettavat siis sydämestään - eivät kirjasta. Asialleen vihkiytyneen opettajan kurssimateriaalien sisältö on myös todennäköisemmin ajantasainen ja kiinnostava. Innostunut opettaja suhtautuu todennäköisesti myönteisemmin myös itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen, joka heijastuu suoraan ammattitaidon lisääntymiseen.

5. Opettaja, joka on rento ja vaativa sopivassa suhteessa

Opettajan tietynlainen rentous ja pilke silmäkulmassa saa opiskelijatkin todennäköisemmin osallistumaan opetukseen, jolloin opetustilanteesta tulee myös vastavuoroisempi ja moniulotteisempi. Toisaalta opettajan tulisi olla myös tietyllä tapaa vaativa ja asettaa tietyt reunaehdot kurssin hyväksytylle suorittamiselle. Fakta on kuitenkin se, että kukaan opiskelija ei käytä vapaa-aikaansa raportin tai esseen kirjoittamiseen vapaaehtoisesti - kyllä tehtävänannon tulee lähteä opettajalta, jotta opiskelijat saadaan tekemään töitä oppimisen eteen myös luentosalin ulkopuolella. Toki jokainen aikuinen ihminen on viime kädessä itse vastuussa omasta oppimisestaan, mutta opettaja voi olla selkeä tuki myös tässä asiassa.

Tässä muutamia piirteitä, jotka mielestäni hyvästä opettajasta tulisi löytyä. On kuitenkin muistettava, että hyvä opettaja ei ole mikään itsestäänselvyys - sellaista täytyy osata arvostaa. Opettajan työ on joka tapauksessa haastavaa, sillä heidän tulisi tarjota vähintäänkin ajantasaista ja laadukasta terveysalan opetusta samalla, kun vaatimustaso nousee ja resurssipula kasvaa. Nykyään opettajan työhön sopivuus punnitaan siis kykynä paitsi opettaa, myös sietää valtavaa työmäärää ja alati muuttuvia käytäntöjä. Muistetaan siis olla kiitollisia heille, jotka meitä opettavat - yksikään opettajista ei ansaitse sitä epäkunnioittavaa käytöstä, jota he välillä työssään kohtaavat. Pyritään me opiskelijat olemaan siis sellaisia, että meitä on miellyttävä opettaa.

Toivotaan, että kuormittavan työtaakan alta löytyy jatkossakin niitä opettajia, jotka täyttävät nämä aiemmin mainitsemani kohdat ja joita me opiskelijat saamme kiittää saamastamme opista ja tuesta – tiedän, että teitä on olemassa!

Kirpeitä syyspäiviä ja uuden oppimisen iloa toivotellen,

Emmi.

Kategoriat: Hoitoalan opetus