Hyvän hoidon ydin koottuna yksiin kansiin

Eräänä päivänä koulusta kotiin palatessani minua odotti eteisessä kovasti odotettu lähetys – Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) ja Skhole Oy:n yhteistyössä tuottama tuore teos Näyttöön perustuva toiminta – Tarpeesta tuloksiin.

Teoksen yhtenä tavoitteena on antaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille, ammattilaisille ja opiskelijoille kokonaiskuva siitä, mitä tarkoitetaan näytöllä ja kuinka sitä voidaan hyödyntää hoitotyössä. Mielestäni tämä on aihe, joka ei mene niin sanotusti pois muodista, vaan on aina ajankohtainen ja tarpeellinen.

Npt-2

Mihin tutkittua tietoa tarvitaan?

Olen itse neljännen vuoden terveysalan opiskelija, joka törmää opetuksessa useita kertoja viikossa termiin ”näyttöön perustuva tieto”. Luonnollisesti meiltä kaikilta opiskelijoilta vaaditaan tietämystä näyttöön perustuvan tiedon merkittävyydestä sekä sitä, että hyödynnämme sitä käytännössä tulevissa työharjoitteluissa ja myöhemmin työelämässä.

Olen itse aloittamassa toukokuussa yhteensä 40 viikkoa kestävän työharjoitteluputken, eikä laskutaitoni riitä kertomaan, kuinka monta kertaa opettajamme ovat tänä keväänä painottaneet näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvan toiminnan tärkeyttä. Osittain tämän vuoksi tartuin uteliaana Hotuksen ja Skhole Oy:n teokseen ajatellen, että voisiko se opettaa minulle jotain uutta, joka avartaisi ajatusmaailmaani tehden minusta osaavamman ja ammattitaitoisemman.

Tartuttuani kirjaan huomasin ensimmäisenä sen värikkyyden sekä kompaktin olemuksen. Kirja ei ole vihkonen, mutta ei myöskään uhkaavan näköinen tiiliskivi. Hieman yli 200 sivun mittaisen teoksen alkuosassa käsitellään näyttöön perustuvan toiminnan tarvetta ja tavoitetta. Tarve näyttöön perustuvalle toiminnalle on luonnollisesti hoitotyössä olemassa, mutta mielestäni kirjan summaus aihealueesta on tarpeellinen ja toimiva. Se johdattaa lukijan aiheeseen sekä auttoi ainakin itseäni hahmottamaan, että mihin tutkittua tietoa todella tarvitaan.

Näyttöön perustuvan tiedon merkitys hoitotyön päätöksenteossa

Kirjan seuraavissa osissa käsitellään näyttöön perustuvaa toimintaa tukevia rakenteita ja toiminnan prosessia. Näistä erityisesti jälkimmäiseksi mainittu auttoi minua ymmärtämään, kuinka toiminnan prosessi etenee vastausten tarpeesta näytön etsimiseen sekä näytön hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Päätöksenteko sanana kuulostaa ainakin omaan korvaani vaativalta. Erityisesti näin opiskelijana ollessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että hoitotyön päätöksenteko ei kuulu ainoastaan lääkäreille, vaan myös hoitajille ja alan opiskelijoille. Hoitotyötä tehdessä ollaan jatkuvasti päätösten äärellä – välillä pienempien, välillä isompien. Esimerkiksi päätös soittaa tai olla soittamatta lääkärille on jo itsessään päätös, jolla saattaa olla hyvinkin suuri merkitys potilaan hyvinvoinnin kannalta. Ilman riittävää tietopohjaa voi olla vaikeaa tehdä päätöksiä, mikäli hoitaja ei osaa näyttöön perustuen arvioida potilaan sen hetkistä tilannetta ja hoidon tarvetta.

Näyttöön perustuvan toiminnan arvioinnin merkitys ei ollut itselleni ennestään aivan yhtä selkeää kauraa, mutta tämän kirjan lukemisen myötä sekin selveni. Teoksessa on kerrottu selkeästi, että mitä etuja toiminnan arvioimisesta antaa ja minkä vuoksi se on jopa välttämätöntä. Esimerkkinä tästä on käsidesinfektio, jonka mikrobeja tuhoavasta vaikutuksesta on olemassa tutkimusnäyttöä. Käsien desinfioiminen ennen potilaskontakteja ja aseptisia toimenpiteitä on näytön viemistä käyttöön. Toiminnan vaikuttavuuden arviointia on huomioida infektioiden esiintymisessä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Tämän jälkeen voidaan arvioida, tulisiko toimintapa vakiinnuttaa osaksi arkisia käytäntöjä.

Mitä teos opetti minulle?

Ennakkoasenteeni tähän kirjaan oli kiinnostunut mutta epäileväinen. Kiinnostunut, koska tiedostin kirjan aihealueen tärkeyden tulevan ammattini näkökulmasta, mutta epäileväinen, koska pelkäsin kirjan olevan itselleni liian monimutkaista luettavaa. Onneksi tämä pelko osoittautui vääräksi. On totta, että kirjassa oleva teksti oli paikoittain aivan liian tuhtia kahdeksan tunnin koulupäivän jälkeen luettavaksi. Toisaalta, pitkien koulupäivien jälkeen en välttämättä jaksa selata edes Facebookin seinää.

Kirjassa olevat aihealueet etenivät selkeästi ja johdonmukaisesti, mikä edisti ahaa-elämyksien syntymistä. Kirjassa oleva tieto oli pääosin helppo hahmottaa selkeiden ja käytännönläheisten esimerkkien sekä taulukoiden ansiosta. Mielestäni tämä on erittäin oleellista, sillä en ainakaan itse jaksa keskittyä kovin kauaa, mikäli kirjan lukeminen tuntuu tervassa juoksemiselta. Olisin kuitenkin toivonut kirjan sisäsivuille runsaampaa kuvitusta pastelliväristen taulukoiden ja kuvioiden lisäksi. Ne olisivat saattaneet tuoda kirjaan lisää eloa, mutta toisaalta niiden puuttuminen ei häirinnyt lukemista saati ymmärtämistä.

Kirjaa lukiessani opin paljon, mutta ilokseni huomasin myös, että mieleeni oli jo entuudestaan piirtynyt ainakin pääpiirteittäin kuva näyttöön perustuvan toiminnan kokonaisuudesta. Sanoisinkin, että tämä kirja auttoi syventämään sitä entisestään. Uskon, että tämä olisi hyödyllinen teos erityisesti kaltaisilleni opiskelijoille, toiminnan kehittämisestä kiinnostuneille tai ylipäänsä kaikille, jotka toimivat työssään asiakas- ja potilaskontaktissa.

Uskon, että tätä lukukokemusta rikkaampana osaan tulevaisuudessa paremmin tuoda näyttöön perustuvan toiminnan osaksi tekemääni hoitotyötä. Lisäksi uskon, että näytön tarpeen tunnistaminen ja käytetyn toiminnan arvioiminen on helpompaa nyt, kun olen saanut tietoa näyttöön perustuvan toiminnan kokonaisuudesta.

**Mikä on näyttöön perustuvan toiminnan merkitys sinun arjessasi? **

Lähde:

Korhonen A, Jylhä V, Koronen T, Holopainen A. 2018. Näyttöön perustuva toiminta – tarpeesta tuloksiin. Helsinki: Hoitotieteen tutkimussäätiö ja Skhole Oy.

Skholen asiakkaana käyttäjä saa kirjan käyttöönsä sähköisessä muodossa oppimisympäristön kautta. Kirja sisältyy vuosilisenssin hintaan. Hae ilmaiset kokeilutunnukset täältä!