Kaikki ei ole esimiehen vika - työelämätaitojen TOP 5

Kaikki ei ole esimiehen vika - työelämätaitojen TOP 5

Työhyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä esimiehen panos ja esimerkki vaikuttavat paljon. Jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa osaltaan siihen, millainen meininki työyhteisössä vallitsee. Jokaisella on mahdollisuus valita mitä tuo mukanaan työvuoroon.

1. Puhumisen viisi O:ta

Työyhteisössä puhumisen viisi tärkeää O:ta ovat oikea aika - oikea paikka - oikea asia - oikea konteksti – oikea seura. Oikealla seuralla tarkoitetaan asianosaisia. Siis häntä tai heitä, jotka voivat oikeasti vaikuttaa asiaan. Ja joita asia koskee.

Esimies ei ole ajatustenlukija. Salmisen (2015) mukaan esimiehiä moititaan usein huonosta päätöksenteosta, vaikka takana olisi ollut työntekijän kykenemättömyys tuoda esiin omat näkemykset. Hyvät työelämätaidot omaava haluaa ja rohkenee tuoda esiin omaan työhön tai ammatilliseen kehittymiseen liittyviä ajatuksia. Tai jos tarvitsee esimiehen tukea tai neuvoja. Hyviin työelämätaitoihin kuuluu myös se, ettei loukkaannu, jos omat kehittämisehdotukset eivät aina mene läpi.

Myös hiljaisuus on vallankäyttöä.

Monilla työpaikoilla pidetään säännöllisin väliajoin kehityskeskusteluja. Kehityskeskustelu on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Kehityskeskustelu on yksi tilaisuus tuoda esiin omia työhön ja uraan liittyviä näkemyksiä ja toiveita pitkällä aikavälillä (Keskinen 2005; Roos & Mönkkönen 2015). Se ei silti poissulje, tai korvaa työarjen jatkuvan vuorovaikutuksen tarpeellisuutta.

2. Erota tosiasiat ja oma tulkinta

Työntekijän hyviin työelämätaitoihin kuuluu kyky ottaa vastaan sekä myönteistä että huonoa palautetta (Salminen 2015; Schmalenberg & Kramer 2009). Kuuleminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Salmisen (2015) mukaan monet esimiehen ja työntekijöiden väliset ristiriidat johtuvat riittämättömästä vuorovaikutuksesta ja väärinkäsityksistä sekä tulkintojen ja paikkansapitämättömien olettamusten tekemisestä. Tulkintojen tai omiin päätelmiin perustuvien johtopäätösten asemesta hyvät työelämätaidot omaava kuuntelee, mitä esimies tosiasiassa sanoo tai vastaa. Muita hyvien työelämätaitojen tunnusmerkkejä ovat halu ja rohkeus tehdä tarkentavia kysymyksiä, jos asia jää epäselväksi tai askarruttamaan mieltä.

Pahanpuhuminen selän takana, kuppikunnat, kyräily ja klikkiytyminen eivät kuulu hyvään ja terveeseen työyhteisöön (Juuti & Salmi 2014; Moore ym. 2013). Moni mielipaha, kuohunta ja yhteentörmäys jäisivät syntymättä, jos jokainen keskittyisi pitämään huolta omista asioistaan. Ja puhuisi vain sitä, mikä on totta. Omiin päätelmiin tai luuloihin perustuvien tulkintojen ja olettamusten ruotiminen esimerkiksi taukotilassa, juorujen levittäminen tai pukuhuonepurnaus vievät harvoin asioita toivottuun suuntaan.

against-the-current-1356079_640 Kuva Pixabay

3. Kyky nähdä kokonaisuuksia ja konteksteja - kollegiaalisuutta unohtamatta

Esimiestyön tavoite ei ole tarkoituksellinen pettymyksien tai pahan mielen tuottaminen työntekijälle. Hyvät työelämätaidot omaava työntekijä hahmottaa ja ymmärtää oman panoksen merkityksen työn etenemisen kannalta, ja koko työyhteisön toiminnassa (Keskinen 2005; Salminen 2015). Halu nähdä ja ymmärtää kokonaisuuksia (Roos & Mönkkönen 2015) ja asiayhteyksiä kuuluvat niin ikään hyviin työyhteisötaitoihin.

Arkipäiväiset huomaavaiset käytöstavat ja muiden tervehtiminen ovat tärkeitä asioita (Moore ym. 2015). Kaikki samaa työtä tekevät eivät voi lomailla, tai olla vapailla yhtä aikaa silloin kun osasto on auki. Kellään ei ole yksinoikeutta saada vuodesta toiseen täsmälleen samoja lomaviikkoja. Reilu ja kollegiaalinen, hyvät työelämätaidot omaava ymmärtää ja hyväksyy, että myös työkavereilla on oikeus saada vuorollaan lomia ja vapaita toivominaan ajankohtina. Hyviin työelämätaitoihin ei kuulu uhkailu jäädä sairaslomalle (Salminen 2015), jos ei saa omia vaatimuksia läpi.

4. Tilannetajuisuus ja yhteistyökyky

Tilannetajuisuus on hyvä työelämätaito. Hyviin työelämätaitoihin kuuluu kyky yhteistyöhön työkavereiden ja esimiehen kanssa (Alasoini 2010; Keskinen 2005). Työyhteisön pelisäännöt koskevat kaikkia työyhteisössä työskenteleviä. Jokainen uusi työntekijä tuo mukanaan jotain uutta työyhteisöön muuttaen sen tasapainoa.

Työelämä on muuttunut, asenteet eivät välttämättä

Halu kehittää omaa ammatillista osaamista, työtä ja työyhteisöä sekä aktiivisen panoksen antaminen (Alasoini 2010) lukeutuvat kaikki hyviin työyhteisötaitoihin. Ne ilmentävät laadukkaan työsuorituksen edellyttämää sitoutuneisuutta ja motivoitumista (Keskinen 2005). Hyvät työelämätaidot omaava arvostaa omaa ja muiden ammattitaitoa. Uuden työntekijän tuleminen työyhteisöön henkselit paukkuen asenteella ”tulin opettamaan teille, kuinka nämä hommat tehdään, tähän asti olette selvinneet töistänne suurinpiirtein rimaa hipoen” ei ole hedelmällisin tai viisain valinta aloittaa yhteistyötä.

Hyvä tapa osoittaa arvostusta toisen ammattitaitoa kohtaan on mielestäni se, että vasta aloittaneena malttaa kuunnella perehdyttäjää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uutena pitäisi esimerkiksi alkaa tehdä hoitotyötä näyttöön perustuvien käytäntöjen vastaisesti.

5. Vastuu omista valinnoista - työyhteisö ei ole terapointitanner

Elämä ja työelämä tuovat jokaisen eteen mahdollisuuksia ja valinnan paikkoja. Näihin liittyy vastuu omista ratkaisuista ja valinnoista. Tavaksi tullut omien valintojen kasvattaman tyytymättömyystunkion sisällön viskominen kollegoiden tai esimiehen niskaan ei kuuluu hyviin työelämätaitoihin. Valittaminen saattaa olla yksilölle hetken helpotus, mutta jatkuessaan tehokas työilmapiirin nakertaja. Työyhteisö ei ole elämättömän elämän tai toteutumattomien toiveiden terapointitanner.

Hyviin työelämätaitoihin kuuluu se, ettei jää loputtomasti kiinni jumittamaan menneeseen. Virheistä ja vastoinkäymisistä voi oppia. Seuraavalla kerralla on mahdollisuus toimia toisin ja onnistua paremmin. Jauhaminen jostain ikuisuus sitten sattuneesta tai sanotusta, vanhojen vatvominen ja tämän kautta huomion hakeminen itselle esimerkiksi osastokokouksessa on tehokas tunnelman latistaja. On asioita, jotka kuuluvat historian roskalaatikkoon. Kansi tiukasti kiinni - ja katse eteenpäin.

LÄHTEET
Alasoini, Tuomo (2010) Mainettaan parempi työ. Kymmenen väitettä työelämästä. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA.
Juuti, Pauli & Salmi, Pontus (2014) Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. PS-kustannus.
Keskinen, Soile (2005) Alaistaito. Luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) Polemia-sarjan julkaisu nro 59.
Moore, Linda W. – Leahy, Cathy – Sublett, Cynthia – Lanig, Hilreth (2013) Understanding Nurse-to-Nurse Relationships and Their Impact on Work Environments. Medsurg Nursing, May 1, 2013.
Roos, Satu & Mönkkönen, Kaarina (2015) Ihmisiksi työssä. Työelämätaidoilla yhteistä vaikuttavuutta. Unipress.
Salminen, Jari (2015) Työntekijän vastuu ja työelämätaidot. 3. painos. J-Impact.
Schmalenberg, Claudia & Kramer, Marlene (2009) Nurse Manager Support: How Do Staff Nurses Define It? Critical Care Nurse. 2009, Aug 29(4).
Kategoriat: Työhyvinvointi