Kolme uskomatonta koronajuttua – miksi käsidesin käyttö on niin haastavaa?

Kolme uskomatonta koronajuttua – miksi käsidesin käyttö on niin haastavaa?

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun tartunnan saanut yskii tai aivastaa. Se voi lähikontaktissa tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut yskii käsiinsä tai koskettelee nenäänsä ja sen jälkeen pintoja tai toisia ihmisiä.

Omalla vastuullisella toiminnallaan voi hidastaa koronaviruksen – ja kaikkien muidenkin virusten – leviämistä. Arkisia ja yksinkertaisia menetelmiä ovat käsien pesu, käsidesin käyttö ja lähikontaktien välttäminen. Tiedetään, että parasta virustorjuntaa on pysyä etäällä.
desipullo

Helpoista ja yksinkertaisista virustorjuntamenetelmistä huolimatta kaikki eivät suojaustoimenpiteistä välitä. Olenkin pohtinut muutamia seikkoja ja ihmetellyt hiljaa mielessäni ja toisinaan ääneenkin seuraavia uskomattomia koronajuttuja!

1. Julkisissa tiloissa olevia käsidesejä ei käytetä

Miksi käsihygieniasta huolehtiminen on niin haastavaa? Miksei tarjolla olevia, maksuttomia, vapaasti käytettäviä käsidesejä käytetä julkisissa paikoissa? Miksi niin moni ”kävelee onnensa ohi”?

Käsidesipulloille ei juurikaan jonoa muodostu. Olen usein saanut huomata olevani ainoa kauppakeskukseen sisään menevistä asiakkaista, joka huolehtii käsien desinfioimisen ulko-ovella. Olen myös ainut, joka tekee sen tullessaan sieltä ulos.

En usko, että kyse on sattumasta tai sisäänmenoerästä, jossa tämä olisi vain poikkeus – moni on ihmetellyt samaa asiaa ääneti, ääneen, eri some-kanavissa ja yleisöpalstoilla. Yksi (valtavan hyvä) ratkaisu toki on, että jokaisella desin ohi kävelevällä on oma desipullo mukanaan, ja kädet desinfioidaan sillä ennen kauppoihin menoa.

2. "Maskisuositus on vain suositus, ei pakko..."

Kasvomaskia suositellaan käytettäväksi julkisilla paikoilla, etenkin sellaisilla, joissa turvaetäisyyden pitäminen on hankalaa. Esimerkiksi linja-autoissa ja pienemmissä kaupoissa. Miksi ihmiset eivät suosituksista huolimatta käytä maskia? Ymmärrän, että maskit saattavat olla loppu, niihin ei ole varaa tai kärsii sellaisesta sairaudesta tai vaivasta, joka ehdottomasti estää maskin käytön. Muita tapauksia en ymmärrä.

”Minähän en maskia käytä!” todetaan itsekkäästi ja ajatellaan, että ei siitä kuitenkaan hyötyä ole. Pyh. ”On niin kuumakin, ei pysty hengittämään”, selittää toinen. Kolmas argumentoi, että ”suositus nyt on vain suositus, pakko ei ole!” Neljännelle on täysin ok olla kuljeksimatta väentungoksissa ja ruuhka-aikoina, tehdä etätyötä ja käydä avarissa kaupoissa, vältellä sellaisia tiloja, joissa maskia suositellaan käytettävän. Ihan hyvä, sillä pysy kotona -fraasi suojaa itseä ja muita taudeilta. Kunhan sitten pysyy kotona, jos ei omista maskia.

3. Lieväoireisena lähdetään liikenteeseen

Minulle opetettiin jo lapsena, että sairaana ei olisi suotavaa käydä koulussa, leikkiä kavereiden kanssa tai kutsua ketään kylään. Olen pyrkinyt noudattamaan tätä uskollisesti ja opettamaan saman omille lapsilleni.

Koronakaudella tätä ohjetta on korostettu niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin joka ikisessä mediassa. Tämän pitäisi olla ihan selvää ihan kaikille.

Mutta ei tunnu olevan. On ymmärrettävää, että oireettomana ei voi tietää sairastavansa koronaa, mutta kun se pieni nuha ja vähäinen kurkkukipu tai päänsärky, lihaskivut ja lämpöily alkavat, on syytä ottaa pakkia ja pysytellä etäällä! Silloin ei voi käydä edes kaupassa, kävelyllä tai pikaisella piipahduksella lähikuppilassa. Silloin pitää soittaa koronatestipaikkaan ja käydä testeillä. Testaus ja etäisyys ovat merkittävimpiä toimia tartuntojen leviämistä vastaan.

Mistä saa tietoa koronasta ja sen ennaltaehkäisystä?

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) päivittää säännöllisesti koronasivustoaan. Sieltä löytyy ajankohtaista tietoa viruksesta ja sen torjunnasta.

Skholen COVID 19 -verkkokurssilta voit kerrata perustietoa viruksesta, sen torjunnasta ja perehtyä potilasohjeisiin, ja Infektioiden torjunta -kokonaisuus tarjoaa olennaista tietoa muun muassa sairauksien ennaltaehkäisystä.

Sillä sillä on väliä, miten juuri sinä toimit. Jokaisen panostuksella on merkitystä – korona ei ole leikin asia, se ei ole verrattavissa kausiflunssaan eikä väkevimmiltä toimilta voida välttyä, jos suosituksia ei noudateta.

Tarttumapinnoilla
Minna

Minna Salakari on elämäniloinen turkulainen. Minna on opettaja, projektipäällikkö ja terveyden edistämisen asiantuntija. Hän väitteli tohtoriksi toukokuussa 2020 Turun yliopiston kansanterveystieteenlaitokselta ja toimii päätyössään Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana. Minna on suorapuheinen ja kantaa ottava kirjoittaja, joka on kiinnostunut kaikenlaisesta viestinnästä. Hän on nopea tekstintuottaja, jota kiehtovat sote-alan ilmiöt laajasti. Minnan työskentelyä ohjaavat pohjaton uteliaisuus, kehittymisen halu ja positiivinen elämänasenne. Vapaa-ajallaan Minna liikkuu, lojuu, lukee ja viettää aikaa perheensä kanssa.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole

Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.

Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!