Mielenterveys ja päihteet – kaveria ei työpaikalla jätetä?
Työelämän vaatimukset ja työntekemisen tapa ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti. Työpaikoilla käytetään yhä enemmän tekniikkaa ja digiyhteyksiä. Etätyöt yleistyvät nopeasti, myös muun muassa nettiauttamisessa ja vanhusten hoitotyössä.
Aivojen tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat työssä kuin työssä kasvaneet. Tietyt tekijät, kuten ponnistelujen ja palkitsevuuden välinen epäsuhta, voivat lisätä mielenterveyteen liittyviä oireita 20–80 prosentilla. Siksi työssäjaksamisesta ja työntekijän hyvinvoinnin tukemisesta on syytä puhua työpaikalla uupumatta.
Kuva: Unplash
Kun työnteon vaatimukset kasvavat, lievästäkin mielenterveyden häiriöstä tai hieman runsaammasta päihteiden käytöstä saattaa aiheutua haittaa työssä. Mielenterveyden häiriöt tai liiallinen päihteiden käyttö voivat heikentää työstä suoriutumista, eikä työpäivistä selviytyminen tai palautuminen ole itsestään selviä asioita. Esimerkiksi oppiminen, muistaminen ja keskittymiskyky voivat olla tällöin kortilla. Tapaturma-alttiuskin voi työssä ja vapaa-ajalla lisääntyä.
Terveysmuutokset vaarantavat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työskenneltäessä helposti potilas- ja työturvallisuuden. Ne lisäävät myös työnantajalle kalliita sairauspoissaoloja. Jos sijaisia ei syystä tai toisesta saada sairastuneen työntekijän tilalle, kuormittuvat puolestaan työkaverit. He tekevät usein sosiaali- ja terveysalalla poissaolijoiden työt omiensa lisäksi.
Kiire, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja epäoikeudenmukaisuus ovat omiaan lisäämään mielenterveyshäiriöiden riskiä työssä. Runsas alkoholin käyttö voi puolestaan olla keino yrittää hallita työstressiä, alentunutta mielialaa, liiallisia työvaatimuksia ja ylimitoitettua työmäärää. Jopa joka kolmannen työntekijän on arvioitu kuuluvan porukkaan, jolle alkoholin käyttö aiheuttaa terveysriskejä. Heiltä kuultu lausahdus kuluu usein: raskas työ, raskaat huvit.
Ei ole työntekijää, joka ei toivo tulevansa kohdelluksi reilulla tavalla työssään. Asiaan kannattaa siksi kiinnittää erityistä huomiota. Vähäinen oikeudenmukaisuus kun lisää muun muassa työntekijöiden alkoholin suurkulutuksen riskiä. Huono työilmapiiri, epäoikeudenmukaisuus ja kiusaaminen taas lisäävät työntekijöiden masennuksen esiintymisen riskiä. Huonon työilmapiirin lisäksi vähäinen sosiaalinen pääoma ja työn asettamat suuret vaatimukset lisäävät mielialalääkkeiden käyttöä. Samoin voivat vaikuttaa huonot vaikutusmahdollisuudet ja työkavereilta saatu vähäinen tuki.
On hyvä muistaa, että alkoholisairauksien takia sairaalahoitoon joutuneista ja kuolleista ihmisistä suurin osa on eri työntekijäammateista. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään heistä, erityisesti väestön ikääntyessä. Monella heistä on myös perhettä ja lapsia, joille tragedia on melkoinen ja menetykset korvaamattomia.
Edellä mainituista syistä mielenterveyden häiriöiden ja alkoholin käytön ehkäisy on koko työpaikan yhteinen asia. Ensisijaisesti se kuuluu työntekijälle, työkavereille ja esimiehille. Näissä asioissa toivoisi enemmän kaveria ei jätetä -asennetta. Mutta tarjoaako työelämä meille riittävästi mahdollisuuksia ja keinoja ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen?
Lue myös: Hoitotyö – kuka suostuu tekemään sitä enää tulevaisuudessa?
Tutkittua tietoa aiheesta