Mielenterveys ja päihteet – kaveria ei työpaikalla jätetä?

Työelämän vaatimukset ja työntekemisen tapa ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti. Työpaikoilla käytetään yhä enemmän tekniikkaa ja digiyhteyksiä. Etätyöt yleistyvät nopeasti, myös muun muassa nettiauttamisessa ja vanhusten hoitotyössä.

Aivojen tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat työssä kuin työssä kasvaneet. Tietyt tekijät, kuten ponnistelujen ja palkitsevuuden välinen epäsuhta, voivat lisätä mielenterveyteen liittyviä oireita 20–80 prosentilla. Siksi työssäjaksamisesta ja työntekijän hyvinvoinnin tukemisesta on syytä puhua työpaikalla uupumatta.

Mielenterveys-hoitoala Kuva: Unplash

Kun työnteon vaatimukset kasvavat, lievästäkin mielenterveyden häiriöstä tai hieman runsaammasta päihteiden käytöstä saattaa aiheutua haittaa työssä. Mielenterveyden häiriöt tai liiallinen päihteiden käyttö voivat heikentää työstä suoriutumista, eikä työpäivistä selviytyminen tai palautuminen ole itsestään selviä asioita. Esimerkiksi oppiminen, muistaminen ja keskittymiskyky voivat olla tällöin kortilla. Tapaturma-alttiuskin voi työssä ja vapaa-ajalla lisääntyä.

Terveysmuutokset vaarantavat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työskenneltäessä helposti potilas- ja työturvallisuuden. Ne lisäävät myös työnantajalle kalliita sairauspoissaoloja. Jos sijaisia ei syystä tai toisesta saada sairastuneen työntekijän tilalle, kuormittuvat puolestaan työkaverit. He tekevät usein sosiaali- ja terveysalalla poissaolijoiden työt omiensa lisäksi.

Kiire, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja epäoikeudenmukaisuus ovat omiaan lisäämään mielenterveyshäiriöiden riskiä työssä. Runsas alkoholin käyttö voi puolestaan olla keino yrittää hallita työstressiä, alentunutta mielialaa, liiallisia työvaatimuksia ja ylimitoitettua työmäärää. Jopa joka kolmannen työntekijän on arvioitu kuuluvan porukkaan, jolle alkoholin käyttö aiheuttaa terveysriskejä. Heiltä kuultu lausahdus kuluu usein: raskas työ, raskaat huvit.

Ei ole työntekijää, joka ei toivo tulevansa kohdelluksi reilulla tavalla työssään. Asiaan kannattaa siksi kiinnittää erityistä huomiota. Vähäinen oikeudenmukaisuus kun lisää muun muassa työntekijöiden alkoholin suurkulutuksen riskiä. Huono työilmapiiri, epäoikeudenmukaisuus ja kiusaaminen taas lisäävät työntekijöiden masennuksen esiintymisen riskiä. Huonon työilmapiirin lisäksi vähäinen sosiaalinen pääoma ja työn asettamat suuret vaatimukset lisäävät mielialalääkkeiden käyttöä. Samoin voivat vaikuttaa huonot vaikutusmahdollisuudet ja työkavereilta saatu vähäinen tuki.

On hyvä muistaa, että alkoholisairauksien takia sairaalahoitoon joutuneista ja kuolleista ihmisistä suurin osa on eri työntekijäammateista. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään heistä, erityisesti väestön ikääntyessä. Monella heistä on myös perhettä ja lapsia, joille tragedia on melkoinen ja menetykset korvaamattomia.

Edellä mainituista syistä mielenterveyden häiriöiden ja alkoholin käytön ehkäisy on koko työpaikan yhteinen asia. Ensisijaisesti se kuuluu työntekijälle, työkavereille ja esimiehille. Näissä asioissa toivoisi enemmän kaveria ei jätetä -asennetta. Mutta tarjoaako työelämä meille riittävästi mahdollisuuksia ja keinoja ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen?

Lue myös: Hoitotyö – kuka suostuu tekemään sitä enää tulevaisuudessa?

Tutkittua tietoa aiheesta

Ferrie JE ym. 2006. Injustice at work and incidence of psychiatric morbidity. Occupational and Environmental Medicine63(7):443–450.
Holmberg J. 2016. Hoitajana mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Helsinki: Edita.
Kivimäki M ym. 2007. Effort-reward imbalance, procedural injustice and relational injustice as psychosocial predictors of health: complementary or redundant models? Occupational and Environmental Medicine 64(10):659–65.
Kivimäki M ym. 2003. Organisational justice and health of employees: prospective cohort study. Occupational and Environmental Medicine60(1):27–34.
Kivimäki M ym. 2003. Association between organizational inequity and incidence of psychiatric disorders in female employees. Psychological Medicine 33(2):319–26.
Kivimäki M ym. 2003. Workplace bullying and the risk of cardiovascular disease and depression. Occupational and Environmental Medicine 60(10):779–783.
Kouvonen A, Kivimäki M, Elovainio M, Väänänen A, De Vogli R, Heponiemi T, Linna A, Pentti J, Vahtera J. 2008. Low organizational justice and heavy drinking: a prospective cohort study. Occupational and Environmental Medicine 65(1):44–50.
Perkiö-Mäkelä M, Kauppinen T (toim.). 2012. Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 41. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavana www.ttl.fi.
Sinokki M ym. 2009a. The association of social support at work and in private life with mental health and antidepressant use: the Health 2000 Study. Journal of Affective Disorders 115(1–2):36–45.
Sinokki ym. 2009b. The association between team climate at work and mental health in the Finnish Health 2000 Study. Occup Environ Med 66(8):523–528.
Stansfeld S, Candy B. 2006. Psychosocial work environment and mental health – a meta-analytic review. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 32(6 special issue):443–462.
Virtanen M ym. 2007. Work stress, mental health and antidepressant medication findings from the Health 2000 Study. Journal of Affective Disorders 98(3):189–97.
Ylipaavalniemi ym. 2005. Psychosocial work characteristics and incidence of newly diagnosed depression: a prospective cohort study of three different models. Social Science & Medicine 61(1):111–122.
Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.