Miksi itsensä ja toisten arvostaminen on tärkeää työpaikalla?

Sanotaan, että kukaan meistä ei saa osakseen niin paljon arvostusta kuin katsoisi ansaitsevansa. Työelämässä arvostus, tai arvostaminen tarkoittavat myös eri asioita eri henkilöille.

Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse?

Itsensä arvostaminen on taito, jota kannattaa harjoitella. Sitä tosin saattaa joutua harjoittelemaan toistuvasti. Pari-kolme vuosikymmentä sitten työelämä oli monella tapaa erilaista kuin nyt. Vuonna 2019 peräänkuulutetaan ja arvostetaan muun muassa paljon puhuttuja vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyisyyttä. Sekä kykyä päivittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoa ja osaamista.

Lisään yllä olevan listan jatkoksi taidon arvostaa omaa osaamistaan. Sekä rohkeuden tuoda osaamistaan esille. Vaatimattomuus ei ole enää hyve. Kun arvostat itseäsi ja osaamistasi niin muutkin arvostavat sinua. Helppoa vai mitä? Työelämän nuorimmat sukupolvet tuntuvat hallitsevan nämä asiat paremmin. Onneksi.

Ne ajat ovat ohi, kun hoitaja oli sairaalan käytettävissä 24/7/365, teki työtä nöyrästi ja hiljaa, vähätteli osaamistaan, sieti hierarkiassa ylempänä olevien käytösdefektejä ja kaatui lopulta hilkka päässä hautaan

cat-45760_640-1
Kuva Pixabay: Clker-Free-Vector-Images

Kollegan arvostaminen rakentaa luottamusta

Jokainen uusi työntekijä muuttaa työyhteisön tasapainoa. Uutena tulijana eräs hyvä tapa edistää yhteistyötä ja osoittaa arvostusta toisen osaamiselle on se, että malttaa kuunnella perehdyttäjää. Sama toimii toisinpäin. Hoitoalan mielenkiintoisuuksiin lukeutuu se, että mitä pidempi työura yhdessä ja samassa yksikössä, sitä vahvempi vaikuttaja henkilö saattaa olla tavassa, kuinka potilaan hoitotyötä toteutetaan kyseisessä työyhteisössä? Hyvässä ja pahassa.

Uusi työntekijä omaa kyvyn nähdä työyhteisön asioita ja -käytäntöjä, sekä työyhteisön jäsenten välisiä asetelmia ja valtasuhteita eri lailla kuin työyhteisössä jo pidempään työskennellyt. Työkierrossa toisessa yksikössä näkee myös erilaisia, tai uudenlaisia tapoja toteuttaa jotain tiettyä asiaa. Hyvät ideat kannattaa kopioida ja tuoda omalle osastolle! Peräänkuulutan hoitoalan työyhteisöiltä aitoa halua kuulla uusien tulokkaiden, tai työkierrosta palaajien ajatuksia ja oivalluksia. Esimiehen asenne on tärkeä. Jos esimies mennä puksuttaa laput silmillä samaa tuttua raidetta, eikä syystä tai toisesta edes tahto osastolleen uudistuksia, niin siinä on aika vähän tehtävissä.

Hyvä esimies luottaa ja arvostaa

Hoitotyön esimiehillä ja -johtajilla on monenlaisia mahdollisuuksia vahvistaa hoitoalan ammattilaisten arvostetuksi tulemisen tunnetta. Niihin lukeutuvat esimerkiksi vastuun ja päätöksenteon jakaminen. Tai työntekijöiden ja tiimityöskentelyn tukeminen. Arvostava esimies antaa työntekijän olla luottamuksen arvoinen ja tukee tätä kaikessa (Rämö 2013). Hyviin esimiestaitoihin kuuluu myös ymmärrys siitä, että eri ikäisten työntekijöiden johtaminen tarkoittaa ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista yksilön ja työyhteisön tasolla (Lundell ym. 2011).

Tänä päivänä toiminnassa korostetaan tehostamista ja kustannuksien pienentämistä (Lundell ym. 2011). Jos on tottunut tuottamaan työnantajalle lisäarvoa laadukkaalla työnteolla saattaa edellä mainitun johdosta työn imu kadota. Syntyy tunne, että omaa työtä ei arvosteta. (Siltala 2007.) Työpahoinvointi alkaa nostaa päätään. Tässä kohtaa esimieheltä kysytään tunneälyä, tilannetietoisuutta ja ymmärrystä.

Hoitoalan ammattilainen on aina esimerkki tulevalle kollegalle

Hoitoalan ammattikoulutukselle oli aikaisempina vuosikymmeninä tyypillistä iskostaa alan opiskelijoihin nöyrtymisen ja kaikenlaisiin olosuhteisiin ja sairaalamaailman työyhteisön hierarkiassa ylempänä olevien mielivaltaisiin käytösdefekteihin napisematta alistumisen vaatimus. Tämä ei saa olla todellisuutta enää vuonna 2019.

Hoitoalan ammattilainen on aina esimerkki alan opiskelijalle. Pula osaavista hoitotyön tekijöistä kasvaa. Työyhteisöillä ei ole varaa kohdella alan opiskelijoita huonosti. Ihan mikä tahansa ei ole silti sallittua opiskelijallekaan. Työharjoitteluissa opiskelijoilla on oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Hoitoalan työyksiköillä on omat käytäntönsä ja sääntönsä toimia erilaisissa tilanteissa.

Esimiestyön arvostuksen puute kummastuttaa

Ne ajat ovat takana päin, kun osastonhoitaja osallistui kliiniseen potilastyöhön. Se oli sitä aikaa. Nyt eletään tätä aikaa. Tämän ajan hoitotyön lähiesimiehet ja -johtajat ovat koulutettuja ammattijohtajia. Johtaminen on ammattitaitoa vaativa ja tarpeellinen tehtävä (Mönkkönen & Roos 2010).

Lähiesimiesten tekemä hallinnollinen työ on paljolti näkymätöntä. On toki monia muita ammattiryhmiä, joiden tekemää työtä voisi kuvailla "näkymättömäksi". Näillä "näkymättömyyksillä" on tosin taianomainen kyky muuttua hyvinkin näkyviksi ja vaikuttaviksi - puuttuessaan.

Ammattimainen, aikuinen ja asiallinen työkäyttäytyminen on arvostuksen osoittamista muita kohtaan

Työyhteisön tuottava ja tehokas yhteistyö edellyttää sitä, että kunnioittaa ja ymmärtää kaiken ikäisten kollegoiden toiminta- ja ajatustapoja (Rasila & Pitkonen 2010). Käytännössä tämä tarkoittaa aikuista, asiallista ja ammattimaista käyttäytymistä. Jokaikiseltä työyhteisön jäseneltä – myös sinulta.

Arvostetaanko työpaikalla sinua ja ammatillista osaamistasi? Entä arvostatko itse kollegoiden ja esimiehesi osaamista ja ammattitaitoa? Miten nämä näkyvät työarjessa?

LÄHTEET
Lundell, S., Tuominen, E., Hussi, T., Klemola, S., Lehto, E., Mäkinen, E., Oldenbourg, R., Saarelma-Thiel, T. & Ilmarinen, J. (2011) Ikävoimaa työhön. Helsinki: Työterveyslaitos.
Mönkkönen, K. & Roos, S. (2010). Työyhteisötaidot. 2. painos. UNIpress.
Rasila, M. & Pitkonen, M. 2010) Erilaisuuden riesa ja rikkaus. Helsinki: Yrityskirjat Oy.
Rämö, A. (2013). Yksinkertaista johtamista - arvostaen. Suomen Liikekirjat.
Siltala, J. (2007) Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Mukana UUDET huononnukset. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.