Miksi nuoret voivat niin pahoin?

Miksi nuoret voivat niin pahoin?

Viiltely, ahdistus, masennus ja päihteet. Voivatko nuoret huonommin kuin aiemmin? Asia koskettaa muun muassa terveydenhuoltoa, sosiaalitoimea, opetushenkilökuntaa ja perheitä.

Lasten- ja nuorisopsykiatrian lähetteiden määrät jatkavat kasvuaan. Vuonna 2007 psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa oli 13-17 vuotiaiden osalta reilu 150 000 avohoitokäyntiä. Vuonna 2017 vastaavalla ryhmällä käyntejä oli miltei 320 000. Myös vuodeosastojaksojen määrä kyseisessä ikäluokassa kasvoi, mutta ei niin merkittävästi. (THL 2018.) Avohoitokäynnit ovat siis reilusti tuplaantuneet. Tämä kyseinen tilasto ottaa kantaa vain erikoissairaanhoidon käynteihin. Valtaosa mielenterveyspalveluista pyritään tuottamaan perusterveydenhuollon avohoidossa ja lisäksi kolmas kolmas sektori tuottaa erilaisia mielenterveyspalveluita. Viime vuosina on panostettu matalan kynnyksen palveluihin, joten todellinen määrä nuorista, jotka ovat avun piirissä, on huomattavasti näitä tilastoja suurempi.

Opettajien hätä

Ylen uutisessa todetaan että koulujärjestelmän uudistukset, kuten omaehtoinen ja ryhmätaitoja vaativa opetus ovat vaikeuttaneet mielenterveyshäiriöisten lasten tilannetta. Yhä useampi lapsi tuntee, että hän ei pärjää koulussa. Opettajat ovat havainneet nuorten pahan olon ja opetuksen integraation myötä myös erityisnuoret ovat suurilta osin perusopetuksen piirissä. Opettajat kertovat olevansa kädettömiä. Erityisluokkia ja pienryhmiä ajetaan monessa kunnassa alas. Inkluusiossa (yhteinen koulu kaikille) ajatuksena on ollut, että esimerkiksi erityisopetusresursseja siirretään perusopetuksen puolelle. Tämä ei ainakaan kaikkialla ole toteutunut suunnitelmien mukaan. Onko tämä yksi syy nuorten pahoinvoinnille? Saavatko nuoret riittävästi tukea koulussa?

Kouluissa ja kunnissa on eroja terveydenhoitajan, kuraattorin, psykologin ja koululääkäripalveluiden saatavuudessa. Lisäksi joissain kouluissa työskentelee erilaisia mielenterveystyön ammattilaisia, jotka täydentävät lakisääteisiä oppilashuollon palveluita. Ensisijainen vastuu mielenterveyspalveluiden järjestämisestä on kunnilla, ja joka kunnalla on omanlainen palvelurakenne. Eri kuntien asukkaat voivat olla jopa eriarvoisessa asemassa, toiset kunnat tarjoavat vain lakisääteiset palvelut ja osa kunnista järjestää myös lakien vaatimien palveluiden lisäksi täydentäviä palveluita. Lisäksi tähän voidaan nähdä vaikuttavan terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus, edes kaikkia työpaikkoja ei saada täytettyä.

woman-2609115_1920-1

Päihteet

Kannabiksen käyttö koko väestössä on kasvanut viime vuosina, ja se on yleisimmin käytetty huume. Kannabis lisää riskiä psykoosiin etenkin psykoosialttiilla henkilöillä. (Käypä hoito 2018.) Nuorten asenne päihteisiin on muuttunut, etenkin kannabiksen käyttöön nuoret suhtautuvat sallivammin kuin aiemmin. Yläkoulun 8.-9. luokkalaisista 8% on kokeillut kannabista (THL 2017). Monelle on yllätys, että oppilaat saattavat mennä jopa päihtyneenä kouluun.

Mistä asennemuutos johtuu? Osa nuorista hoitaa pahaa oloaan päihteillä. Tässä varhainen puuttuminen esimerkiksi ADHD-pulmiin on tärkeää. Osa nuorista kertoo, että kannabis rauhoittaa oloa, ja tällaisella nuorella voi olla esimerkiksi diagnosoimaton ADHD. Toinen esimerkki voi olla alkoholi, jolloin nuori käyttää alkoholia esimerkiksi ahdistuksen hoitoon. Tällaisissa tapauksissa alkuperäinen syy ei ole päihteet vaan muut oireet päihteiden käytön taustalla. Tämä ei kuitenkaan selitä koko totuutta ja muutosta, onko myös aikuisten sallivampi asenne vaikuttanut nuoriin?

Perheet

Voiko koko kansa huonosti? Onko vanhemmilla riittävästi voimia ja tukea omaan vanhemmuuteen. On selvää, että vanhempien mielenterveysongelmat ovat riskitekijä lasten mielenterveydelle (mm. Solantaus & Paavonen 2009) Jos meidän nuoret voivat näin pahoin, kertaantuuvatko pulmat kun pahoinvoivat nuoret alkavat perustaa perheitä? Kyse on yhteisestä ja laajasta, montaa tahoa koskettavasta ongelmasta.

Osaltaan kyse voi olla siitä, että mielenterveysasiat eivät ole enää tabu. On erityisen tärkeää, että nuoret uskaltavat hakea apua. Lisäksi muutokset koulujärjestelmässä ovat varmasti yksi tekijä. Mutta selittääkö se kaiken? Mistä syystä nuoret voivat niin huonosti?

Kirjoittaja työskentelee sairaanhoitajana psykiatrisen sairaalaan nuorisopsykiatrian suljetulla osastolla ja ammattikorkeakoulussa hoitotyön opettajana.

Lähteet:

Käypä hoito. 2018. Huumeongelmaisten hoito. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041.

Solantaus T & Paavonen E. 2009. Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lasten psykiatriset ongelmat. Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2009/17/duo98270

THL. 2018. Tilastoraportti 33/2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136978/tr33_18.pdf?sequence=5&isAllowed=y

THL. 2017. Kouluterveyskysely. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia