Miten hoitaja jaksaa työssään?

Kuvitellaan, että lähdet tänään töistä ja tuossa etupihalla meidän ambulanssi ajaa päällesi. Kuolla kupsahdat siihen paikkaan raskaan työpäivän päätteeksi. Tiedätkö mitä tämä sairaala tekee seuraavana päivänä? Me soitamme tilallesi sijaisen. Meillä on minuutin mittainen hiljainen hetki ja sähkökynttilä pöydällä. Sairaalassa kun ei saa polttaa oikeita kynttilöitä. Sitten lähdemme hoitamaan potilaita.

Pilke silmässä ja yllä olevalla tavalla alkoi aikanaan jokaiselle uudelle hoitajalle antamani perehdytys. Sen tarkoitus oli kertoa mieleenpainuvalla tavalla, että aina seuraava vuoro jatkaa tekemäämme hoitotyötä. Töitä ei tule viedä kotiin, koska siitä ei ole potilaalle mitään hyötyä. Vapaa-aika on akkujen lataamista, lepoa ja virkistäytymistä varten. Ei sen murehtimista, mitä töissä tapahtuu.

Viime vuosina hoitotyön fyysinen kuormitus on vähentynyt. Vastaavasti henkinen paine ja kiire ovat lisääntyneet. Työpaikan säilyminen on muuttunut epävarmaksi, työn määrä ja hoitotyöntekijän tuen puute ovat lisääntyneet. Ilmenee hoitotyön työpaikoilla myös kiusaamista ja väkivaltaa ja sen uhkaa.

Kunta10-tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien sairauspoissaolot ylittivät kuntatyöntekijöiden keskiarvon kirkkaasti. Sairauspoissaolot myös jatkoivat kasvuaan verrattuna vuoteen 2015. Hoitajia kuormittavat työmäärä, työn pakkotahtisuus, hoitotyön vaatimusten ja osaamisen väliset ristiriidat ja erilaiset rooliristiriidat työpaikalla. Jopa neljännes vanhustyöntekijöistä toimii päivittäin omaatuntoaan vastaan. Samalla monen hoitajan askelmittariin kertyy helposti kahdeksassa tunnissa 14 000 askelta.

MIten-hoitaja-jaksaa-tyo-ssa-a-n_28.6.2018_Pexels

Suuri merkitys työvuoroista palautumiselle erityisesti vuorotyötä tekevillä on työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisen onnistuminen. Itse en pystyisi hoitajan työhön ainakaan siitä maksettavalla palkalla, kuulee hoitotyöstä usein sanottavan. Se ei ole omiaan kasvattamaan hoitotyön mainetta hyvänä työpaikkana, vaikka lausahdus olisi tarkoitettu kehuksi.

Työn voimavarat ovat tuttuja monelta työpaikalta, kuten hyvät työkaverit, terve työilmapiiri, organisaation tuki ja mahdollisuus osallistua työn kehittämiseen. Hoitotyössä on myös jotain ainutlaatuista. Se koetaan erityisen merkitykselliseksi työksi, joka on mielenkiintoista ja monipuolista. Hoitajan työssä tarvitaan kykyä toimia haavoittuvassa asemassa olevan potilaan kanssa usein haastavissa tilanteissa ja se on mahdollisuus tehdä hyvää auttaen ihmisiä hädän hetkellä.

Mitä paremmin hoitotyön tekee, sitä suuremmassa riskissä auttaja on uupua itse. Myötätuntouupumisen aiheuttavat hoitajan hyveet, kuten avoimuus, empaattisuus ja vastavuoroisuus. Hoidettavien terveysongelmien, traumojen ja kuolevien kohtaaminen ei sinänsä ole niin kuormittavaa, kuin sen aiheuttamien muutosten käsittely ihmisenä ja hoitotyöntekijänä.

Hoitaja jaksaa työssään, jos hoitotyön aiheuttamasta väsymyksestä, kiireen tunteesta, kuormittumisesta, peloista ja uhista on lupa puhua. Pelkkä puhe ei tosin riitä, vaan on tehtävä myös työssäjaksamista tukevia tekoja. Esimiehellä on ratkaiseva rooli hyvän työhyvinvoinnin kartoittajana ja ylläpitäjänä. Tosin hoitotyön esimiehiä on viime aikoina vähennetty huolestuttavan paljon. Jäljelle jääneiden esimiesten työhuone toimii yhä useamman hoitajan työ- ja yksityisasioiden terapiaistuntona, jota se ei voi olla.

Miten hoitaja sitten työssään jaksaa? Vastaus on hoitajakohtainen, mutta jokainen tuntee varmasti työssään kiihtyneen työtahdin. Yhä enemmän on erilaisia tulostavoitteita, mutta yksi asia on hoitotyössä ylitse muiden, hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit. Lupsakkaa työilmapiiriä kannattaa siis jokaisen hoitajan ja esimiehen tukea. Siitä hyötyvät potilaat ja hoitajat, ja sen huomaa jokainen astuttuaan ovesta sisään.

Lue myös: Mielenterveys ja päihteet – kaveria ei työpaikalla jätetä?

Tutkittua tietoa aiheesta

Molander G. 2014. Hoidanko oikein? PS-kustannus: Jyväskylä.

Nissinen L. 2008. Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Helsinki: Edita.

Tikkanen A. 2017. Jaksamisen haasteet terveydenhuollossa – opas esimiehille työssäjaksamisen tueksi. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Savonia ammattikorkeakoulu.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Työolobarometri 2017, ennakkotiedot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 3/2018 Saatavana: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/.

Työterveyslaitos. Kunta10-tutkimus. Saatavana: www.ttl.fi.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.