Miten jaksat, hoitotyön opettaja?

Miten jaksat, hoitotyön opettaja?

Opettajien jaksaminen on noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. OAJ:n työolobarometrin mukaan työstä innostuminen ja siihen syventyminen on opetusalalla työskentelevillä yleisempää kuin suomalaisilla työntekijöillä keskimäärin. Mutta. Työtyytyväisyys laskee kuin lehmän häntä, ja se voi pahimmillaan heijastua hoitotyön opetuksessa opiskelijoihin.

Miten-jaksat--hoitotyo-n-opettaja_Skhole-19.10.2018-1

Hoitotyön opettajat paljon vartijoina

Kiireen ja työn hallitsemattomuuden tunne yhdistettynä mittavien säästöjen kalvamiin tukirakenteisiin ei ole kenenkään työssä toivottu yhtälö. Varsinkaan hoitotyön opettajan, jonka työn keskiössä on suomalaisten terveys ja ihmishenki. Hänen käsistään valmistuu ammattilaisia, jotka vastaavat omalta osaltaan jokaisen suomalaisen kansanterveydestä.

Hoitotyön opettajien työtyytyväisyyttä ja jaksamista tulisi jatkuvasti mitata, jotta opinahjossa tiedettäsiin missä mennään. Tehtäisiin heti tarvittavat korjausliikkeet. Edellä mainituista syistä esimiehellä on tärkeä rooli opettajan tukena.

Esimiehen toimintaan tyytyväiset opettajat arvioivat työkykynsä muita paremmaksi.

Opettajat jaksavat työssä, kun työpaikalla on muun muassa hyvä yhteishenki, riittävästi ammattitaitoista väkeä ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn säätelyyn. Liiallisen stressin tunnistamiseen ja opettajan työkuormitukseen säätelyyn tarvittaisiin oppilaitoksissa lisää työkaluja, ja esimerkiksi työnohjauksen tulisi tapahtua työajalla.

Opetusta huippuvaatimusten puristuksessa

Opettaja näkee opiskelijoita aiempaa vähemmän, silti heitä tulisi ohjata yhä henkilökohtaisemmin ja herkemmällä korvalla. Samalla opettajan vapaa-aika tulisi pyhittää työstä palautumiseen. Sen sijaan se voi kulua vaikkapa opetuksen ja teknologian yhteensovittamisen suunnitteluun.

Esimerkiksi elokuussa voimaan astuneessa lähihoitajien koulutuksen opetusuudistuksessa opettajan rooli liukuu yhä voimakkaammin valmentajan suuntaan. Samalla opettajan olisi pidettävä tiukasti mielessä nyrkkisääntö: ensin pedagogiikka, sitten digilaitteet ja -ohjelmat.

Miten hoitotyön opetuksen huippulaatu varmistetaan, jos lähiopetus vielä vähenee ja luokkakoot nousevat? Sairaanhoitajaliiton kyselyssä noin 60 prosenttia sairaanhoidonopiskelijoista vastasi lähiopetusta olevan liian vähän. Vähäiset lähiopetustunnit asettaa opettajan oppimisympäristöjen blendaamisen taidot koetukselle.

Kukaan ei vielä tiedä, mitä valmentamisen korostaminen koulutuksessa tarkoittaa opettajien työlle, opiskelijoille ja heidän jaksamiselleen. Kykenevätkö vaikkapa valmiit hoitajat ottamaan kopin hoitotyön opiskelijoiden perusteellisemmasta ohjaamisesta oman työnsä ohessa, kuten on ehdotettu? Tuskin.

Yhtä tärkeää kysymystä ei tule unohtaa

Hoitotyön opettajia arvostetaan juhlapuheissa, mutta arvostetaanko heidän näkemyksiään yhteiskunnallisessa keskustelussa riittävästi. Ei ainakaan hoitotyön opiskelijoiden mielestä. On hyvä, että hoitotyön oppimistapoja ja opetusta kehitetään. Onko valittu suunta kuitenkaan oikea? Tämä monen opettajan jakama huolenaihe kuuluu helposti kuuroille korville.

Hoitotyön opettajien ja monen suomalaisen huoli jää nähtäväksi tulevaisuudessa, kun hoitotyön opiskelijat astuvat työelämään. Kukin suomalainen kun kohtaa useita hoitotyöntekijöitä elämänsä aikana. Siksi jokainen hyvin koulutettu hoitotyön ammattilainen on kuin tallettaisi rahaa Suomi Oy:n pankkitilille.

Opetukseen kohdistuneet, ja tulevat, leikkaukset ovat laadukkaalle ammattikoulutukselle vuorenkorkuinen haaste selätettäväksi. Niiden vaikutuksia odotellessa oppilaitoksissa ei tule unohtaa kysyä yhtä tärkeää kysymystä. Miten jaksat, hoitotyön opettaja?

Lue myös: Miten hoitaja jaksaa työssään?

Tutkittua tietoa aiheesta

Gui L, Barriball L, While A. 2009. Job satisfaction of nurse teachers: A literature review. Part II: Effects and related factors. Nurse Education Today (29)5, 477–487.

Larjovuori RL, Manka M-L, Nuutinen S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 201:5. saatavana: www.julkari.fi.

Länsikallio R, Ilves V. 2015. Opetusalan työolobarometri. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. OAJ:n julkaisusarja 4:2016. Saatavana: www.oaj.fi.

Mönkkönen A. 2017. Terveysalan opettajien työhyvinvointi – työyhteisönäkökulma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, pro gradu -tutkielma.

Petit dit Dariel O, Wharrad H. 2013. Exploring the underlying factors influencing e-learning adoption in nurse education. J Adv Nur 69(6), 1289–1300.

Saaranen T ym. 2016. Opettajien työhyvinvointi ja sen kehittäminen. Teoksessa: Saaranen T, Koivula M, Ruotsalainen H, Wärnå-Furu C, Salminen L. (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja, 311-326. Tietosanoma: Tallinna.

Sairaanhoitajaliitto. 2017. Kysely sairaanhoitajaopiskelijoille 2017. Saatavana: https://sairaanhoitajat.fi.

Salminen L et al. 2017. Fairness and respect in nurse educators' work– nursing students' perceptions. Nurse ed. in pract. 23, 61–66.