Näyttöön perustuva tutkittu tieto

Eräs kollegani totesi ajatelleensa aiemmin, että sairaanhoitajana tulee osata ja hallita kaikki tieto potilaiden hoitamisesta. Hän oli tuskastunut ajatuksesta, että miten voi tietää, kuinka hoitajana täytyy toimia missäkin tilanteessa. Hän oli kokenut ahaa-elämyksen tajutessaan, että joku toinen on tosiaan tämän selvittänyt puolestamme!

Nayttoon-perustuva-toiminta

Tämä kuvaa mielestäni parhaiten sitä, mitä on näyttöön perustuva tieto. Meidän ei valmiinakaan sairaanhoitajana tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta meidän täytyy olla valmiita ottamaan asiasta selvää.

Näyttöön perustuva tieto on valmiiksi puolestasi tutkittua tietoa siitä, kuinka hoidetaan potilasta vaikuttavalla ja parhaalla mahdollisella tavalla tämän hetkisten tutkimustietojen mukaan. Hyviä tuloksia on raportoitu erilaisissa tietokannoissa ja esimerkiksi kirjallisuuskatsaukset kokoavat tietoa monesta eri tutkimuksesta ja ovat näin ollen hyvä keino etsiä näyttöön perustuvaa tietoa. Kuitenkin erilaisten artikkeleiden löytäminen useista kansainvälisistä tietokannoista voi olla haastavaa, joten tietoa on kerätty ammattilaiselle helpompaan muotoon muun muassa Käypä hoito -suosituksiin sekä Hotuksen erilaisiin suosituksiin. Yksi oiva ja nykyaikainen keino löytää näyttöön perustuvaa tietoa ovat myös Skholen tarjoamat verkkokurssit, joista löytyy eri aihealueista koottua ajankohtaista ja tutkittua tietoa.

On todettu, että sairaanhoitajien näyttöön perustuva toiminta ei ole vakiintunut vielä osaksi arkeamme, vaikka käsitteenä näyttöön perustuva hoitotyö on kyllä suurimmalle osalle täysin tuttu ja asenteetkin siihen ovat pääosin positiiviset. Hoitajat tarvitsevat lisää koulutusta siitä, kuinka juurruttaa näyttöön perustuva tutkittu tieto osaksi hoitotyön arkea ja päätöksen tekoa. Tässä meillä jokaisella on mahdollisuus panostaa omalta osaltamme, mutta myös hoitotyön esimies on merkittävässä asemassa. Tärkeä esimiehiä koskeva seikka on myös tiedolla johtaminen, myöskään esimiehen ei tulisi johtaa työyksikköä mutulla vaan johtamisenkin tulisi perustua tietoon ja näyttöön.

Miksi hoitaisimme potilaita mutulla, kun meillä on vahvaa näyttöä tehokkaista hoitomuodoista ja -käytännöistä? Näyttöön perustuvan tiedon käyttö ei tietenkään poissulje kokemustietoa ja -taitoa, mutta meidän tulee ammattilaisina myös pyrkiä terveyden tasa-arvoon. Potilaiden hoidon laadun ei tule olla riippuvaista siitä, missä sairaalassa tai toimipisteessä hän saa hoitoa. Helsingissä hoitoon tulevan potilaan tulee saada yhtä laadukasta hoitoa kuin Kuusamossa hoidettavan potilaan. Tämänkin vuoksi näyttöön perustuva hoito tasavertaistaa potilaita valtakunnallisesti.

Me jokainen toki tiedämme, että on asioita, joka tulee osata ja hallita. Ei tietenkään kukaan lähde elvytystilanteessa tarkistamaan tietokoneelta kuinka se elvytys nyt tapahtuikaan. Mutta myös elvytyksestä on tehty tutkimuksia, ja sen mukaan elvytysohjeita on muokattu, kun on todettu, mikä on vaikuttavinta elvytystä. Myös tämä on näyttöön perustuvaa tietoa.

Hotus yhteistyössä Skholen kanssa julkaisee tammikuussa 2018 uuden kirjan Näyttöön perustuva toiminta: Tarpeesta tuloksiin. Kirja sopii niin alan ammattilaisille kuin opiskelijoillekin tarjoten kattavan kuvan näyttöön perustuvasta toiminnasta, rakenteista, prosesseista ja tulosten arvioinnista. Teos antaa apua näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nykyajan maailmassa meidän ei tarvitse elää tiedon puutteessa, haasteena onkin löytää oikean tiedon äärelle. Tutkimusta tehdään jatkuvasti ja mikä onkaan sen helpompaa kuin avata kirja tai tietokone tarkistaa faktoja. Tutkimustulosten jakaminen on muuttunut, tietoa todella on saatavilla, kun sitä vaan osaa etsiä.

Täytyyköö valmiin sairaanhoitajan osata kaikki? Onko teidän työyksikössä nimetty näyttöön perustuvasta hoitotyöstä vastaava henkilö?