Oletko sinä koskaan luovuttanut?

Se on jotain sellaista, jota on sekä sinulla että minulla. Sitä on myös puolisollasi, ystävilläsi ja perheenjäsenilläsi. Yleensä meillä kaikilla on sitä omasta takaa riittävästi, mutta ei aina tai joka tilanteessa. Riittävä määrä sitä on meille elinehto.

Tuo nestemäinen kudos liikkuu sydämen pumppauksen vaikutuksesta verisuonistoa pitkin kaikkialle elimistöön. Sen tehtävä on kuljettaa mm. happea, ravinteita ja kuona-aineita. Arvasitkin varmaan jo, että puhun nyt verestä, jota aikuisessa ihmisessä on keskimäärin noin 5,5 litraa. Joskus tilanne on kuitenkin sellainen, ettei ihmisen oma verivarasto riitä – tällöin tarvitaan luovutettua verta. Runsas verenvuoto johtaa hyvinkin nopeasti verenpaineen laskuun ja sykkeen nousuun, hengitystaajuuden kiihtymiseen ja lopulta tajuttomuuteen, mikäli verenvuotoa ei saada pysäytettyä ja menetettyä verta korvattua. Pahimmillaan runsaan verenvuodon seurauksena voi olla kuolema.

Verenluovutus11 Kuva 1: Jonna Kaasalainen/Ruotuväki

Verenluovuttaja voi auttaa jopa kolmea ihmistä

Luovutettua verta tarvitaan esimerkiksi keskoslasten, synnyttävien naisten, onnettomuusuhrien, leikkauspotilaiden ja syöpää sairastavien hoitoon. Pelkästään meillä Suomessa tarvitaan joka arkipäivä noin 800 verenluovuttajaa, jotta kaikki edellä mainitut potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Vapaaehtoisten verenluovuttajien ansiosta Suomessa autetaankin noin 50 000 potilasta vuodessa. Mielestäni on aika upea ajatus, että verta luovuttamalla voi jopa pelastaa toisen ihmisen hengen. Yhdellä luovutuskerralla voi auttaa jopa kolmea ihmistä, sillä luovutettu veri jaetaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi, jolloin veren eri osat annetaan niitä tarvitsevalle. Vereen ja sen ominaisuuksiin voit tutustua paremmin Skholen Anatomia ja Fysiologia -verkkokurssilla.

Aina aika ajoin käyn Suomen punaisen ristin Veripalvelun etusivulla katsomassa veribarometria, josta näen, kuinka paljon verta tänään tarvitaan maassamme. Veribarometrista seuraan lähinnä oman veriryhmäni valmisteiden riittävyyttä, sillä se on ainoa, johon voin itse jotenkin vaikuttaa. Muuten tarkkailen veribarometria ihan vain mielenkiinnosta, lähinnä todetakseni vallitsevan tilanteen. Juuri tänään tuo tilanne näyttää jälleen kerran heikolta. Minkä vuoksi vain viisi prosenttia suomalaisista luovuttaa verta?

Miksi ryhtyä luovuttajaksi?

Kävin itse ensimmäisen kerran luovuttamassa verta vuonna 2014. Olin tuolloin suorittamassa varusmiespalvelusta, kuten postauksen kuvistakin näkyy. Nykyään käyn luovuttamassa verta, koska tahdon yksinkertaisesti tehdä jotain hyvää. Olen myös varma, etten ole ainut joka pitää tunteesta, jonka saa itselleen tehdessään vilpittömästi hyvän teon. Jotkut antavat rahaa lipaskeräyksiin, toiset raivaavat arjestaan aikaa ja energiaa vapaaehtoistoiminnalle. Toiset lahjoittavat vaatteita pelastusarmeijalle ja toiset avaavat oven tuntemattomalle. Kaikki edellä mainitut ovat tekoja, joista hyvän mielen saavat usein sekä auttava että vastaanottava osapuoli. Verenluovutukseen pätee sama ajatus - yksi ihminen ei voi auttaa kaikkia, mutta kaikki voivat auttaa edes yhtä ihmistä.

Verenluovutuksen ajatellaankin yleisesti olevan altruismista toimintaa, jolla pyritään vilpittömästi tekemään jollekin toiselle jotain hyvää. Käyn itse luovuttamassa verta osittain myös siksi, että koskaan ei voi tietää, millaiseen tilanteeseen voin tai joku läheisistäni voi elämän varrella joutua. Mikäli joudun joskus tilanteeseen, jossa verivalmisteiden siirto itselleni on välttämätöntä, on minusta mukavaa ajatella, että vastaavasti jonkun toisen epäitsekäs teko auttaa minua. En tietenkään tarkoita, että tässä maailmassa kaikki pitäisi kirjaimellisesti ansaita – on paljon syitä, jotka estävät verenluovutuksen henkilön omasta tahdosta riippumatta. Tällaisia ovat erilaiset terveydelliset tilat, jotkut pitkäaikaissairaudet sekä liian matala tai korkea ikä. Tähän on listattu tietoa esimerkiksi eri sairauksista ja niiden vaikutuksesta verenluovutusmahdollisuuteen. Linkkiä painamalla pääset myös näkemään, sovitko sinä luovuttajaksi.

Verenluovutus12 Kuva 2: Jonna Kaasalainen

Suomalaisista vain pieni osa luovuttaa

En osaa sanoa, minkä vuoksi vain pieni osa suomalaisista käy luovuttamassa verta. Luulen, että yksi merkittävä syy on se, ettei verenluovutusta juurikaan markkinoida. En minä itse ainakaan törmää kovin usein mainoksiin tai ihmisiin, jotka kannustaisivat luovuttamaan verta. Omassa asuinkaupungissani Veripalvelu sijaitsee vielä sellaisessa paikassa, ettei sinne todennäköisesti eksy vahingossa kesken päiväkävelyn. Verenluovutuksesta saatu hyöty on myös sellainen, ettei se ole suoraan mitattavissa. Verta luovuttamalla ei saa rahaa, kuten esimerkiksi rintamaitoa luovuttavat äidit saavat.

Verta luovuttanut ei myöskään pysty konkreettisesti näkemään, että millaiseen tarkoitukseen hänen verensä käytetään. Erityisesti jälkimmäinen selitys on varmasti iso syy sille, miksi verenluovutus ei herätä monissakaan mukaansatempaavia ajatuksia. Olen varma, että suurin osa ihmisistä ojentaisi vaikka molemmat käsivartensa, mikäli saisivat tietää luovuttamiensa verivalmisteiden päätyvän pienelle vastasyntyneelle. Sen sijaan verenluovutus on näkymätöntä apua. Olen kuitenkin varma, että tunnet iloa ja vähintäänkin itsetyytyväisyyttä, mikäli pystyt antamaan arjestasi noin puoli tuntia Veripalvelukäynnille 1-4 kertaa vuodessa. Samalla ojennat auttavan käden jollekin, joka sitä todella tarvitsee.

Milloin sinä ojensit auttavan kätesi? Mikäli Veripalvelun toiminta ei ole tuttua, voisitko kuvitella joskus kokeilevasi verenluovutusta – kerro kommenttikentässä, että miksi tai miksi et?

Lämpöistä heinäkuun jatkoa!

Emmi

Lähteet:
Skhole Oy 2017. Anatomia ja fysiologia: veri ja vertatuottavat kudokset. Saatavissa: https://www.skhole.fi/kokeile/
Veripalvelu 2018. Voitko sinä luovuttaa? Saatavissa: https://www.veripalvelu.fi/
Kuva 1: Jonna Kaasalainen/Ruotuväki
Kuva 2: Jonna Kaasalainen
Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.