Hoitajana yövuorossa – vaikka terveyden kustannuksella?

Hoitajana yövuorossa – vaikka terveyden kustannuksella?

Öisin työskentely on varsin haitallista hoitajalle ja vuorotyöhön yhdistettynä yksi keskeisin työterveysriski työntekijöille. Työaikalain mukaan yötyö on työskentelyä kello 23:n ja 06:n välillä. Hoitoalan työpaikassa yövuorot ovat yleensä laissa mainittua aikaa pidempiä.

Selityksiä yövuoroihin liitetyille terveysriskeille on useita. Ihmisen keho toimii ikään kuin sisäsyntyinen kello. Se säätelee muun muassa hormonien toimintaa, aivotoimintaa, kehon lämpötilaa ja uni-valverytmiä. Suurin syy terveysriskeille liittynee unen ja vuorikausirytmin häiriintymiseen.

Kolmivuorotyö ja yövuorot johtavat helposti nukahtamisvaikeuksiin, katkonaiseen yöuneen ja riittämättömään lepoon. Pitkittyessä tila voi kehittyä vuorotyöunihäiriöksi. Pitkään jatkunut huonolaatuinen uni on puolestaan yhteydessä moniin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin.

Hoitajan keho ja mieli ovat yötyössä kovilla

Vuorotyö ja yövuorojen tekeminen on yhdistetty monien kansantautien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, aikuistyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän, riskeihin. Vuoro- ja yötyö saattavat lisätä erilaisten syöpien riskiä, kuten rinta-, eturauhas-, iho- ja keuhkosyöpää sekä ruoansulatuskanavan syöpiä. Syöpätutkimusten tulokset ovat kuitenkin keskenään ristiriitaisia.

Yötyö ja univaje vaikuttavat myös ruoansulatuskanavan nälkää säätelevien hormonien eritykseen ja kasvattavat erityisesti hiilihydraatteihin kohdistuvaa nälän tunnetta. Tavallisimpia yöhoitajien ruuansulatuselimistön oireita ovatkin närästys, vatsakivut ja turvotus. Pitkäaikainen yötyö voi myös lisätä ylipainoa.

Öisen työvuoron aikana virhesuoritusten ja työtapaturmien määrä nousee aamuyön tunteina ja työturvallisuus voi siksi vaarantua. Luonnollisesti myös aivot kuormittuvat väsymystilan vuoksi. Onnettomuus- ja tapaturmariski kasvaakin noin puolitoista kertaiseksi päivävuoroihin verrattuna. Stressi, kasvanut työmäärä, riittämätön hoitajien määrä ja yövuorojen tekeminen ovat negatiivisessa yhteydessä muun muassa lääkehoidon virheisiin.
oman-terveyden-ja-tyo-kyvyn-na-ko-kulmasta_26.6.2019_Pixabay
Heti yövuoron jälkeen rattiin lähteminen voi lisätä onnettomuusriskiä liikenteessä. Tehtävistä suoriutumisen heikkous voi olla nähtävissä vielä yötyötä seuraavana päivänä.

Hoitoala on naisvaltainen ala, joten yövuorojen yhteyttä mahdolliseen rintasyöpäriskiin, hedelmällisyyden vähenemiseen ja suurentuneeseen raskauden ennenaikaiseen keskeytymiseen ei tule vähätellä. Lisäksi hoitaja voi olla sosiaalisesti kovilla. Oma elämänrytmi poikkeaa virkatyöaikoja tekevistä ystävistä, sukulaisista ja perheenjäsenistä. Siksi ihmissuhteiden ylläpitäminen ja lastenhoito voivat vaatia vuorotyötä tekevän hoitajan perheessä omat järjestelynsä.

Terveys vaarassa terveysalalla

Miksi juuri terveys- ja hoitoalalla tehdään yövuoroja, vaikka niistä koituvat riskit ovat tiedossa aiempaa paremmin? Vastaus on yksinkertainen. Sairastuminen ei katso aikaa eikä paikkaa. Esimerkiksi päivystyspoliklinikan ja vuodeosastojen on toimittava kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. On myös paljon potilaita, jotka tarvitsevat hoitoa kotona kaikkina vuorokauden aikoina tai juuri öisin.

Mitä huonompi peruspalkka hoitajilla on, sitä enemmän vuoro- ja yötyölisät hoitajia houkuttelevat. Osa tekee yövuoroja pakosta, jotkut palkan, vapaapäiväputkien tai arkivapaiden vuoksi. Valvontavapaita voi myös yhdistää loman alkuun, jolloin loma-aika voi pidentyä muutamilla päivillä normaalista vuosilomaoikeudesta. Toisaalta yövuoroihin liitetyt riskit ja haitat ovat yksilöllisiä. Siksi jokaisen hoitajan on syytä miettiä tarkkaan, oman terveyden ja työkyvyn näkökulmasta, miten paljon yötyön edut ja haitat painavat vaakakupissa. On muistettava kysyä itseltä riittävän usein, miten jaksaa hoitotyössä.

Ergonominen työvuorosuunnittelu, riittävä lepo ja liikunta, stressin vähentäminen, ja painonhallinta edistävät vuoro- ja yötyötä tekevän hoitajan terveyttä. Lisäksi työnantaja voi rajoittaa yövuorojen pituutta, huolehtia riittävästä palautumisajasta yövuorojen jälkeen, vähentää peräkkäisten yövuorojen määrää ja maksaa paikallisella sopimuksella hoitajille korkeamman yötyö- ja lisäkorvauksen. Lisäksi työnantaja ja hoitaja voivat hyödyntää työn suunnittelussa työterveyslaitoksen ja työterveyshuollon asiantuntemusta.

Näitä asioita kannattaa vakavasti pohtia yhdessä, muuten pohdimme pian sitä, kuka ylipäätään suostuu tekemään hoitotyötä ja yövuoroja vielä jatkossa.

Lue myös: Hoitotyö on niiin merkityksellistä työtä, huokasi ystäväni.

Tutkittua tietoa aiheesta

Andreassen CS, Pallesen S, Moen BE ym. 2018. Workaholism and negative work-related incidents among nurses. Industrial Health 56: 373–381.

Buchvold HV, Pallesen S, Waag S, Bjorvatn B. 2018. Shift work schedule and night work load: effects on body mass index – a four-year longitudinal study. Scandinavian Journal of Work, environment & Health 44(3), 251–257.

DiMuzio M, Dionisi S, Di Simone ym. 2019. Can nurses´shift work jeopardize the patient safety? A systematic review. European Review for Medical and Pharmacological Sciences 23(10), 4507–4519.

Hammer PEC, Gaarde AH, Begtrup LM ym. 2019. Night work and sick leave during pregnancy: a national register-based within-worker cohort study. Occuptaional and Environmental Medicine 76(3), 163–168.

Härmä M, Hublin C, Puttonen S. 2019. Miten yötyö vaikuttaa terveyteen? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 135(1), 27–34.

Lim S, Han K, Cho H, Baek H. 2019. Shift-work environments and health-promoting behaviours in relation to sleep disturbance: a cross-sectional secondary data analysis. Journal of Clinical Nursing 28(9-10), 1538–1545.

Partinen M. 2012. Epäsäännöllinen työaika ja vuorotyö. Lääkärikirja Duodecim. Saatavana: www.terveyskirjasto.fi.

Shan Z, Li Y, Zong G ym. 2018. Rotating night shift work and adherence to unhealthy lifestyle in predicting risk of type 2 diabetes: results from two large US cohorts of female nurses. BMJ. Doi:10.1136/bmj.k4641.

Tucker P, Härmä M, Ojajärvi A ym. 2019. Association between shift work and use of prescribed medications for the treatment of hypertension, diabetes, and dyslipidemia: a prospective cohort study. Scandinavian Journal of Work, environment & Health. Doi:10.5271/sjweh.3813.

Työaikalaki 605/1996. Saatavana: www.finlex.fi.

Työturvallisuuslaki 738/2002. Saatavana: www.finlex.fi.

Vetter C, Devore EE, Wegrzyn LR ym. 2016. Association between rotating night shift work and risk of coronary heart disease among women. JAMA 315(16), 1726–1734.