Potilaan hätä on hoitajalle haaste

Potilaan hätä on hoitajalle haaste

Sairastuminen, onnettomuus tai esimerkiksi omaisen kuolema aiheuttavat aina kriisin. Kriisille alttiit tapahtumat ovat odottamattomia, mikä lisää psykologista hädän tunnetta. Kriisi on muutos, jossa aiempi elämäntilanne, toimintatapa ja arjen tasapaino muuttuvat. Aiemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät aina riitä uuden tilanteen hallitsemiseen. Elämänhallinnan kyky heikkenee, ja elämänarvot järkkyvät niin, että tavanomaiset sopeutumisen keinot eivät riitä. Tarvitaan ulkopuolisen apua. Miten hoitotyön ammattilainen voi helpottaa potilaan tunnekaaosta?
Potilaan-h-t--6

Kriisitilanne on aina yksilöllinen. Vaikka usein taustalla on oma tai läheisen vakava sairastuminen, läheisen menetys, onnettomuus, vammautuminen tai avioero, on huomattavaa, että kriisi voi syntyä herkemminkin. Uudet tilanteet, opintojen keskeytyminen, työpaikan menetys, työttömyys, vahinkoraskaus ja esimerkiksi yksinäisyys voivat herkästi laukaista kriisin.

Miten suhtautua potilaan hätään?

Ulkopuolisen (esimerkiksi hoitotyön ammattilaisen) on vaikea ymmärtää yksilöllistä kriisitilannetta täydellisesti. Jokainen tilanne ja potilaan reaktio ovat erilaisia ja niiden kohtaamiseen saattaa tarvita joka kerta erilaista ”työkalupakkia”. Potilaan hätä on hoitajalle aina haaste.

Ammattilaiset voivat auttaa ja osoittaa myötätuntoa sekä lohduttaa akuutissa hädässä, mutta konkreettisia keinoja tai sanoja voi joskus olla hankala löytää. Tärkeintä on, että potilaan kokemusta ja tunnetilaa ei ohiteta – potilaan oire tai tuntemus saattaa olla hoitotyön ammattilaisille hyvinkin arkinen, mutta potilaalle täysin uusi, pelottava ja vieras. Todellinen.

Vaikka ammattilainen ajattelisi tilanteen olevan helposti ratkaistavissa, saattaa se potilaalle olla aito hätätilanne.

Muistan elävästi hoitotyövuosiltani erään osaston hoitotyön ammattilaisen, joka sairastui yllättäen rintasyöpään. Hän astui osastollemme sisään itkien ja pyysi apua. Hän kertoi, ettei voi odottaa seuraavan päivän soittoaikaa, vaan tarvitsee apua heti. Protokollan mukaisesti hänet olisi pitänyt käännyttää ja antaa ohjeet seuraavan aamun soittorumbaan, mutta me otimme hänet osastonhoitajan huoneeseen, kuuntelimme ja keskustelimme, yritimme auttaa akuutissa hädän tunteessa. Samalla saimme seuraavalle päivälle lääkäriajan ja naisen rauhoittumaan. Kaikki järjestyy.

Tästä olen oppinut, että ammattilainen ei ole koskaan ammattilainen potilaana tai asiakkaana. Häntä ei myöskään pidä kohdella siten. Ja kun hätä on suurin, apua pitää olla tarjolla heti.

Kriisissä oleva tarvitsee tietoa ja tukea

Kriisissä oleva potilas tarvitsee ensisijaisesti oikeaa tietoa mutta myös lohdutusta. Tunteen siitä, että häntä kuunnellaan ja yritetään auttaa kaikin mahdollisin tavoin. Tiedon lisäksi tarvitaan melko laajaa, moniammatillista tukiverkostoa ja selkeää jatkosuunnitelmaa siitä, mihin potilas voi ottaa yhteyttä, milloin hän seuraavaksi saapuu vastaanotolle ja miten hoito jatkuu.

Tämä luo potilaalle turvallisuuden tunnetta, mikä auttaa akuutista vaiheesta selviytymisessä.

Kriisi saattaa aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten kipuja, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Monissa tapauksissa kriisissä on vaikeuksia nukahtaa tai unesta tulee katkonaista. Tapahtumat palautuvat usein mieleen ja aiheuttavat pelkoja. Mielen voi vallata masennus ja välinpitämättömyys, monilla on lisäksi keskittymisvaikeuksia.

Nämä kaikki kuuluvat asiaan, ja suurimpaan osaan niistä on olemassa ratkaisukeinoja: kipu-, masennus- ja nukahtamislääkkeitä, keskusteluaikoja psykologille sekä omahoidollisia keinoja, kuten ulkoilu, kevyt liikunta ja terveelliset elintavat. Hoitaja voi ohjata potilasta oireiden hoitoon jo varhaisessa vaiheessa uutta, ennakoimatonta tilannetta.

Tsekkauslista muistuttaa kuuntelun tärkeydestä

Teoriasta ja hoitotyön arjesta saadun tietopohjan mukaan hoitajien voisi olla hyvä noudattaa seuraavaa kriisin hoitoon laatimaani tsekkauslistaa. Lista on hyvinkin itsestään selvä ja konstailematon, mutta sen avulla kokematon hoitajakin pääsee jyvälle siitä, mikä on olennaisinta!

1.Tunnista kriisin vaiheet. Vaihe määrittää mm. sen, milloin potilas on vastaanottavaisin tiedolle ja ohjaukselle.
2. Kuuntele. Kuuntele enemmän kuin puhut. Osoita potilaalle olevasi kiinnostunut. Näytä, että olet tässä juuri häntä varten.
3. Kosketa. Taputa olkapäätä, silitä kevyesti kättä tai selkää. Pidä kädestä. Kosketus lisää luottamusta ammattilaiseen ja antaa varmuuden siitä, että potilasta tuetaan.
4. Anna oikeaa tietoa. Käykää yhdessä läpi tilannetta ja sitä, minkälaisia hoitomahdollisuuksia potilaalle on tarjolla. Käytä potilaalle tuttuja termejä tiedonannossa.
5. Kertaa. Kriisissä oleva ei välttämättä muista, mitä sanoit minuutti sitten. Kertaa vastaanoton päätteeksi tärkeimmät asiat. Kirjoita muistilappu.
6. Käytä hyväksesi potilasohjausmateriaaleja, esimerkiksi verkkosivustoja.
7. Varmista jatkosuunnitelma. Varmista, että potilas tietää, mihin hän voi olla yhteydessä vastaanottotilanteen jälkeen.
8. Hyödynnä moniammatillisia mahdollisuuksia – ammattilaisenkaan ei tarvitse selvitä yksin haastavista tilanteista!

Kriisistä ja kriisin hoitotyöstä voit lukea lisää esimerkiksi täältä. Tutustu myös Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan kohtaaminen -kokonaisuuteen ja opi toimimaan erilaisissa, haastavissakin, potilastilanteissa!

Tarttumapinnoilla

Minna

Lähteet:
Cullberg J. 1987. Psyykkinen trauma. Kriisiteoriasta ja kriisipsykoterapiasta. Aklinikkasäätiön julkaisu n:o 5. Lehtikanta Oy, Kouvola.
Cullberg J. 1991. Tasapainon järkkyessä. Otava, Keuruu.
Gartlehner G., Forneris C., Brownley K., Gaynes B., Sonis J., Coker-Schwimmer E., Jonas D., Greenblatt A., Wilkins T., Woodell C., Lohr K. Interventions for the Prevention of Posttraumatic Stress Disorder (PTSD) in Adults After Exposure to Psychological Trauma. AHRQ Publication, Rockville.
Hammarlund C. 2010. Kriisikeskustelu. Kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktien käsittely. Jelgava Printing House, Latvia.
Nurmi L. 2006. Kriisi, pelko, pakokauhu. Edita Prima Oy, Helsinki.
Roberts N., Kitchiner N., Kenardy J. & Bisson J. 2010. Multiple session early psychological intervention for the prevention of post-traumatic stress disorder.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole

Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.

Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!