Hoitoalan vetovoimaisuuden salat

Hoitoalan vetovoimaisuuden salat

Hoitoalalle hakeutumiseen vaikuttavat monet tekijät. On selvää, että ainakaan Suomessa palkkaus ei houkuttele ketään alalle. Hoitoalan vetovoimaisuutta sen sijaan lisäävät positiiviset mielikuvat hoitajan työstä, vaikka usein sairaanhoitajaopiskelijaksi hakevalla ei olekaan aiempaa tietämystä hoitotyöstä. Myös sattuman vaikutus alalle hakeutumiseen on merkittävä. Mikä muu motivoi hakeutumaan terveydenhoitoalalle? Entä miten sairaanhoitoalalla saadaan henkilöstö viihtymään ja motivoitumaan työstään?

pexels-photo-695963

Hoitoalalle päätymistä ei voida selittää yhdellä tekijällä, vaan hoitoalan ammattiin hakeutumiseen vaikuttaa useampi tekijä: hoitoalan vetovoimaisuutta lisäävät positiiviset mielikuvat hoitajan työstä ja työn turvallisuus, vaikka usein sairaanhoitajaksi tai terveydenhoitajaksi hakevalla ei olekaan aiempaa tietämystä hoitotyöstä tai aiemmat kokemukset ovat kielteisiä. Hoitoalan koulutuksen vetovoimaisuuteen vaikuttaa lisäksi suhteellisen lyhyt kouluttautumisaika, ja tutkinnon tuomaa kokemusta pidetään yleishyödyllisenä. Osa hoitoalalle päätyvistä opiskelijoista on valinnut alan sattumalta.

Vaikka alalle hakeudutaan sattumalta, Suomessa ammatillisessa- ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa keskeyttäminen on ollut pienintä juuri terveyden- ja hyvinvoinnin aloilla.

Hoitoalalla pysymisen merkittävimmät tekijät ovat toimiva työyhteisö ja työntekijöiden keskinäiset suhteet – kaikki lähtee ihmisistä. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan työhyvinvointiin, -motivaatioon ja -tyytyväisyyteen. Vetovoimaisuus onkin riippuvainen erityisesti motivoitumisesta, joten sitä pitäisi jatkuvasti tarkastella ja pyrkiä kehittämään. Oleellista on ymmärtää, mikä motivoi työntekijöitä ja miten organisaatio ja esimiehet voivat omalla toiminnallaan edesauttaa motivaation kehittymistä sekä ylläpitää sitä.

Vetovoimaisuuden takana aineeton palkkio ja työn vaihtelevuus

Terveydenhuoltoalaa ei suoranaisesti ole koettu ”kutsumusammatiksi”, mutta työntekijät kokevat saavansa työlleen merkityksen ihmisten auttamisen kautta. Lisäksi heillä on halu tehdä asiakaspalvelutyötä. Hoitoalan vetovoimaisuuden takana saattaakin olla asiakkailta saatu hyvä palaute, ns. aineeton palkkio. Välitön positiivinen palaute antaa hyvän mielen ja kertoo siitä, että asiakas arvostaa saamaansa hoitoa. Tätä kautta työntekijä saa työlleen merkityksen, joka on tärkeä tekijä työhyvinvoinnin rakentamisessa.

Motivoitumisen – ja sitä kautta hoitoalan vetovoimaisuuden – lähtökohtana ovat ihmisläheisyyden lisäksi työntekijöiden kokema mahdollisuus työn vaihtelevuuteen, työn antavuus sekä konkreettisten tulosten näkeminen. Vastavalmistuneilla hoitajilla työn määräaikaisuus lisäsi työhön sitoutumista, sillä määräaikaisuus koettiin positiivisena mahdollisuutena tutustua eri työyksiköihin ja erikoisaloihin. Lyhyemmät työvuorot sekä ilta- ja yövuorojen vähäisyys antavat mahdollisuuden työn ja kodin yhteensovittamiseen.

Työssä kehittymistä, työyhteisön toimivuutta, työn houkuttelevuutta ja lähijohtajuutta voidaan pitää työssä viihtymisen ja siinä pysymisen yhteydessä olevina tekijöinä. Lisäksi hoitotyön ammattilaisia kiehtovat työn haasteellisuus ja innovatiivisuus – monet hoitajat kokevat olevansa maailman parhaassa ammatissa. Vetovoimaisuuden lähtökohtia pohdittaessa juuri työntekijöiden tunne itsensä ja työnsä tärkeydestä on merkittävä tekijä.

Raha ratkaisee työpaikan, kollegat alalla pysymisen

Rahalla on tutkitusti suurin merkitys työpaikan valinnassa. Jotta organisaatio saa houkuteltua ja pidettyä työntekijät organisaatiossa, tulee heille maksaa palkkaa. Rahan voidaan nähdä olevan perustarve, ja vakiintuneella työpaikalla tavoitetaan perusturvallisuuden tunne. Raha ei kuitenkaan juurikaan vaikuta työtyytyväisyyteen edes pitkällä aikavälillä, vaikka työn raskauden, vastuullisuuden ja merkittävyyden suhteen hoitoalan palkkaus ei ole edelleenkään tasapainossa muihin aloihin verrattuna.

Hoitoalan koulutukseen hakeutumisen vetovoimaisuuden takana on osittain alan töiden pysyvyys ja saatavuus. Myös vastavalmistuneet terveydenhuollon ammattilaiset työllistyvät hyvin.

Hoitoalan vetovoimaisuuden, työn sitoutumisen sekä alalla tai organisaatiossa pysymisen syinä ovat myös yhteenkuuluvuuden ja samanarvoisuuden tunne sekä kollegojen välinen tuki. Hyvä ja avoin työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa työmotivaatioon ja työssäjaksamiseen, ja tulevat sitä kautta merkityksellisiksi alan vetovoimaisuuden tarkastelussa.

Työmotivaatiota lisäävät tekijät voidaan jaotella seitsemään osa-alueeseen: työn merkitys, työstä saatu palaute, työilmapiiri, esimiestyö, ammattitaito, työ kutsumuksena ja autonomia. Motivaatiota lisäävät onnistumisen tunteet, työpaikan avoin ilmapiiri sekä työpaikalla vallitsevat hyvät henkilösuhteet. Sairaanhoitoalan työssä pysymisen merkittävimmät tekijät ovatkin toimiva työyhteisö ja työntekijöiden keskinäiset suhteet.

Hoitoalan uhkatekijöinä työn kuormittavuus ja arvostuksen puute

Vetovoimaisuuden tekijöitä hoitoalalla ei voi tarkastella luotettavasti, jos siinä ei huomioida myös vetovoimaisuuteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Sairaanhoitoalan uhkatekijöinä pidetään huonoa palkkaa, kiirettä, työn kuormittavuutta, arvostuksen puutetta ja huonoa työilmapiiriä. Nämä ovat asioita, jotka saavat hoitajat hakeutumaan muille aloille. Työn kuormittavuudesta ja kiireestä johtuen hoitajat eivät koe pystyvänsä antamaan asiakkailleen parasta mahdollista hoitoa ja tämä lisää työn henkistä kuormittavuutta.

Lisäksi huono tiedonkulku, täydennyskoulutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys ovat niitä tekijöitä, joiden vuoksi hoitoalalla toimiva pohtii alan vaihtamista. Sairaanhoitajat kokevat työtyytyväisyyttä vähentävänä seikkana myös sen, että joutuvat tekemään töitä, joita joku vähemmän koulutettu kykenisi tekemään.
Nuorista sairaanhoitajista joka viides on ajatellut jättävänsä hoitotyön.

Alalta lähteneet hoitajat eivät näe realistisena vaihtoehtona enää palata takaisin hoitoalalle, vaikka halu tehdä potilastyötä olisikin säilynyt.

Hoitoalan vetovoimaisuuden taustalla on tutkimusten mukaan monia eri tekijöitä. Jotta organisaatiot pystyvät tarjoamaan työntekijöille ja esimiehille mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet, tulee toiminnan jatkuvaan kehittämiseen kiinnittää huomiota. Kehittämistyöhön tulee ottaa mukaan henkilöstö ja asiakkaat, jotta toiminnasta saadaan mahdollisimman vaikuttavaa. Motivoitumisen näkökulmasta asiakastyytyväisyys ei voi toteutua ilman tyytyväisiä työntekijöitä.

Tarttumapinnoilla
Minna

Lähteet:
Copanitsanou, P.; Fotos, N. & Brokalaki, H. 2017. Effects of work environment on pa-tient and nurse outcomes. British Journal of Nursing, 2/9/2017, Vol. 26, Issue 3.
Flinkman, M. 2014. Young Registered Nurses’ Intent to Leave the Profession in Finland - A Mixed-Method Study. Turku: Turun yliopisto.
Hayes, B. & Bonnet, A. 2010. Job satisfaction, stress and burnout associated with hae-modialysis nursing: a review of the literature. Journal of Renal Care (J RENAL CARE), Dec2010; 36(4): 174 - 179.
Heiskanen, J. 2012. Sairaanhoitajien kuvauksia ammattiin päätymisestä, työssä pysy-misestä ja siitä lähtemisestä. Pro gradu -työ. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos.
Leino, L. 2009. ”Teen mielestäni moninkertaisesti arvokkaampaa työtä mitä se palkka on”. Pro gradu -työ. Turku: Turun Kauppakorkeakoulu.
Tilastokeskus. 2019a. Tilastot. Koulutuksen keskeyttäminen.
Tilastokeskus. 2019b. Tilastot. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen.
Toode, K. 2015. Nurses' work motivation: Essence and associations. Väitöskirja. Tam-pere University Press.
Utriainen, K. 2009. Arvostava vastavuoroisuus ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvin-voinnin ytimenä hoitotyössä. Oulu: Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole

Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.

Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!