Sovitko sinä hoitotyöhön?

Suurin osa sairaanhoitajista pitää työskentelystä terveydenhuollon eri työtehtävissä ja he ovat hyviä siinä, mitä tekevät. Tiesitkö, että hoitotyön ammattilaisia yhdistää tutkitusti kuusi perusominaisuutta? Vaikka persoonallisuus työssä on nouseva, arvostettu trendi, näitä perusominaisuuksia tarvitaan jouhevassa, asiakaslähtöisessä ja nopeatempoisessa hoitotyössä.

sovitko-sina--hoitotyo-ho-n

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen haasteena on tuottaa alalle riittävät valmiudet omaavia ammattilaisia. Ammattikorkeakoulujen pääsykokeissa soveltuvuuskokeet mittaavatkin nimenomaan hakijoiden soveltuvuutta alalle, sitä, ovatko hakijat kykeneviä ihmisläheiseen, vuorovaikutukselliseen, nopeatempoiseen ja ongelmanratkaisutaitoa – monipuolista osaamista – vaativaan työhön.

Hoitotyöhön haluavien tulisikin jo opiskeluun hakiessaan pohtia, omaavatko he nämä tutkitusti sairaanhoitajiin liitetyt ominaisuudet:

1. Sisukkuus

Sairaanhoitajan tulee hallita monenlaisia aiheita ja ymmärtää eri lääketieteen erikoisalojen lisäksi muun muassa kemian, anatomian, psykologian ja ravitsemuksen kokonaisuuksia, jotta he voivat suoriutua työstään. Ei riitä, että hallitsee eri tieteiden perusteet, vaan tietoa tulee osata soveltaa erilaisissa työympäristöissä. Opiskelija ja ammattilainen, jolla ei ole sisukkuutta, ei todennäköisesti kykene etenemään opinnoissaan tai myöhemmin toimia sairaanhoitajan ammatissa. Sisukkuus ja sisäinen motivaatio kulkevat usein käsi kädessä ja ilman niitä on vaikea sekä oppia uutta että selvitä haastavista työtehtävistä.

2. Tiimityön taito

Sairaanhoitaja on laumaeläin. He viihtyvät hoitaja- ja potilasyhteisöissä, ovat auttajia ja lohduttajia ja menestyvät usein kaoottisissakin ympäristöissä, kuten teho-osastolla ja päivystyspoliklinikalla. Suurin osa potilaista ja heidän läheisistään luottavat nimenomaan sairaanhoitajiin vaikeina aikoina. Silloin, kun itsellä tai läheisellä on hätä.

Tiimityön taitoon liittyy olennaisena osana vuorovaikutustaidot. Hoitotyön ammattilainen on potilaan asianajaja, kollega ja opiskelijan ohjaaja. Nämä kaikki vaativat pelisilmää vuorovaikutukselta. Jokainen hetki on erilainen. Vuorovaikutuksella luodaan yhteyksiä toisiin, vaikutetaan työyhteisössä sekä saadaan palautetta omasta toiminnasta. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu erityisesti terveydenhuoltoalalla, jossa vuorovaikutuksen toisena osapuolena on hoitoa tai muunlaista apua tarvitseva ihminen. Vuorovaikutus on avain ihmisten hoitamiseksi ja auttamiseksi tehtävään työhön. Myönteinen vuorovaikutuksen aikaansaaminen edistää varsinaisen hoitotyön tavoitteiden saavuttamista.

Tiimissä tehty vuorovaikutusta vaativa työ taas vaatii rinnalleen kärsivällisyyttä, toisen mielipiteen kuuntelemista, huomioimista ja toimimista ”pää kylmänä” vaihtuvissa tilanteissa.

3. Järjestelmällisyys

Sairaanhoitajilla on useita eri rooleja ja tehtäviä käytännön työssä: potilas- ja asiakastyön lisäksi he huolehtivat oikea-aikaisesta kirjaamisesta, monitahoisesta viestinnästä, toteuttavat lääkehoitoon liittyviä tilauksia ja huolehtivat esimerkiksi potilaan tai asiakkaan kaikista asiakirjoista, täytettävistä lomakkeista, kotiutusohjeista ja kontrollikäyntien varauksista. Koko työprosessi vaatii suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä, sillä pienikin virhe voi olla kohtalokas. Jo käytännön vuorotyö vaatii tekijältään suunnitelmallisuutta – kolmivuorotyössä olevat rakentavat jatkuvasti monipalaista palapeliä työ-, koti- ja vapaa-ajanelämänsä välillä!

4. Empaattisuus

Empaattisuus on hoitotyön ammattilaisen yksi tunnistetuimmista perusominaisuuksista. Sairaanhoitaja tuntee empatiaa muun muassa potilaiden kokonaisvaltaista tilannetta, kipua ja ahdistusta kohtaan. Empatia on myötätuntoa, johon saa vastata; jo pienillä eleillä, ilmeillä ja sanoilla on suuri vaikutus vastapuoleen. Empaattisuus käsittää myös läsnäolon taidon, eikä hoitotyössä kiire saa vaikuttaa potilas- tai asiakaskohtaamisiin! Empaattisuus on potilailta kysyttäessä usein kaikkein toivotuin sairaanhoitajan piirre.

On muistettava, että pitkään hoitotyössä toimineet saattavat kohdata myötätuntouupumusta. Myötätuntouupumus on oireiltaan lähes identtinen posttraumaattisen stressireaktion kanssa. Se käsitetään tilana, jolle on ominaista jännittyneisyys ja varautuneisuus kohdatessa asiakkaan tilannetta. Oireina ovat muun muassa traumaattisten asioiden uudelleenkokeminen, niistä muistuttavien paikkojen, ihmisten ja tilanteiden välttäminen ja ylivirittyneisyys. Usein tilanteeseen liittyy myös työperäinen ylirasitus. Hoitotyössä tästä selviää, kun oppii tunnistamaan oireet ja käsittelemään niitä tehokkaasti esimerkiksi osastotunneilla, työterveyshuollossa tai työnohjauksessa. HOX HOX: Myötätuntouupumuksesta tulossa myöhemmin keväällä oma juttunsa, pysy kanavalla!

5. Joustavuus

Sairaanhoitajan tulee kyetä sopeutumaan hoitotyössä tapahtuviin muutoksiin siten, ettei hoitotyön laatu kärsi missään vaiheessa. Joustavuus merkitsee työyhteisössä myös sitä, että toimitaan kustannustehokkaasti. Joustavuus pitkäaikaisessa sopeutumisessa edellyttää kykyä kehittää uusia, tuottavia ja kustannustehokkaita toimintatapoja, mikä auttaa koko työyhteisöä sopeutumaan uudenlaisiin, muuttuviin tilanteisiin.

Joustavuus on sopeutumista vuorotyöhön, työn mukanaan tuomaan vastuuseen ja muuttuviin tilanteisiin (esimerkiksi vaihtuvat potilaat, vaativat työtilanteet, henkilöstöpula ja vuoromuutokset). Sairaanhoitajien, kuten lääkäreidenkin, on usein työskenneltävä kolmivuorotyössä ja viikonloppuisin sekä tehtävä ylitöitä, mikäli potilaan tila sen vaatii. Joustavuus on myös mukautumista työyhteisön tapoihin ja sääntöihin, sooloilulla ei tässäkään yleensä pitkälle pötki!

6. Ongelmanratkaisutaito

Sairaanhoitaja ajattelee nopeasti ja käsittelee samanaikaisesti monia eri asioita, hän ennakoi, suunnittelee ja toimii järjestelmällisesti tilanteiden vaatimalla tavalla. Erilaisten potilastapausten ja hätätilanteiden tunnistamisessa ja hoidossa on oltava valmiina ratkaisemaan hankalakin tilanne. Ongelmanratkaisutaitoa tarvitaan myös lääkehoidossa, omaisten kohtaamisessa, potilaan rauhoittamisessa, tiimityöskentelyssä ja esimerkiksi henkilöstön hallinnassa tai tilannejohdossa.

Ongelmanratkaisu on nelivaiheinen prosessi: Ongelmanratkaisussa ensimmäisessä vaiheessa, valmisteluvaiheessa, ongelmaa työstetään ja asetetaan tavoitteita. Kypsyttelyvaiheessa aihe jätetään hautumaan esimerkiksi yön yli. Oivallusvaiheessa ratkaisu syntyy ns. ahaa-elämyksenä. Joskus asia tosin kypsyy vasta vähitellen. Toteamisvaiheessa ratkaisua testataan, minkä jälkeen se joko hyväksytään tai hylätään.

Toki sairaanhoitajalta vaaditaan muutakin kuin näitä kuutta ominaisuutta, erityisesti persoonallista otetta työhön ja mausteeksi työyhteisöön.

Hoitotyössä vaaditaan myös oivalluksia, luovuutta ja pitkäjänteisyyttä, sitoutumista työhön, osaamisen kehittämistä, elinikäistä oppimista. Hyvä sairaanhoitaja kuuntelee, kuulee, keskustelee ja kommentoi. Hän hallitsee, hillitsee ja huolehtii.

Tunnistatko itsesi?

Minna

*Lähteet:

Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Sairaanhoitajaliitto 1996. Saatavana: https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajan-eettiset-ohjeet/

Bradshaw 1996. Defining competency in nursing. Nursing education and health care reform, vol 21, pp 13-14.

Hilden 1999. Sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys ja ammatilliseen pätevyyteen vaikuttavat tekijät. Acta Universitas Tamperensis 706. Tampere.

Hilton 1999. Article considering academic qualification as an entry requirement for a diploma in nursing programme. Nurse education today, vol 19, no 7.

Koivisto 2001. Tunnista ja torju työuupumus. Yrityskirjat, Gummerrus, Jyväskylä.

Kosonen 2005. Sosiaalialan ja hoitotyön asiantuntijuuden kehitysehdot ja opiskelijavalinta. Acta Universitatis Jyväskyläensis 271, Kasvatuestieteen, psykologian ja sosiologian laitos.

Lahikainen ja Pirttilä-Backman 2000. Sosiaalipsykologian perusteet. Otava, Helsinki.

Mäkitalo ja Sillanpää 2006. Terveydenhuoltoalan opiskelijavalinnat - opiskelijoiden näkemyksiä valintakokeesta alalle soveltuvuuden mittaajana*