Synnyttäjä, joka ei tullut kuulluksi

Synnytys on yleensä hyvin herkkä, mullistava ja mieleenpainuva kokemus naiselle ja perheelle. Sen vuoksi synnyttämiseen liittyy paljon erilaisia tunteita paitsi itse synnytyksen aikana, myös etukäteen ja jälkikäteen. Vai oletko joskus kohdannut henkilön, joka seikkaperäisesti muistelisi vuosikymmenien jälkeen polvileikkaustaan ja siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia?

Synnytyksen aikana nainen on usein kokonaisvaltaisesti hyvin herkillä. Sen vuoksi mieleen saattavat jäädä tavallista paremmin erilaiset kohtaamiset, yksityiskohdat ja tilanteet. Mieleen voivat jäädä myös yksittäiset, hoitohenkilökunnan mielestä tilanteeseen nähden varsin tavalliset ja kokonaisuuden kannalta hyvin epäoleellisetkin kommentit. Kaiken kivun ja väsymyksen keskelläkin synnyttäjä pystyy nämä kommentit ja yksityiskohdat usein rekisteröimään, ja nämä ovat juuri niitä asioita jotka saattavat jäädä mieleen kummittelemaan pitkäksi ajaksi – jopa vuosikymmeniksi.

photo-1463740839922-2d3b7e426a56--1--1
Kuva: Unsplash

Synnytyskeskustelussa käydään läpi synnytystä ja siihen liittyviä tunteita

Kuluneen vuoden aikana olen viettänyt työharjoittelussa ollessani yhteensä useita kuukausia synnytyssalissa, minkä ansiosta olen päässyt kohtaamaan useita kymmeniä synnyttäjiä ja perheitä. Mahdollisuuksien mukaan olen pyrkinyt käymään edes lyhyen synnytyskeskustelun synnyttäjän tai perheen kanssa varsinkin niissä tilanteissa, kun olen itse synnytykseen osallistunut. Keskustelun tarkoitus on, että perhe saa käydä läpi synnytystä sekä kertoa siihen liittyvistä tunteista. Synnytyskeskustelussa äiti tai perhe saa myös selvennystä niihin asioihin, jotka ovat mahdollisesti jääneet epäselväksi tai joita äiti ei itse pysty muistamaan.

Synnytyskeskustelun alussa käyn itse yleensä pintapuolisesti läpi synnytyksen kulun – miten edettiin, miksi tehtiin niin kuin tehtiin ja mitkä asiat vaikuttivat päätöksentekoon silloin, jos synnytyksen kulkuun täytyi esimerkiksi puuttua kätilön tai lääkärin toimesta. Tavoitteena on, että perheelle jäisi mahdollisimman selkeä ja jäsentynyt kuva synnytyksestä sekä se, että äiti saisi purkaa mielen päällä olevia tunteita. Parhaimmassa tapauksessakin synnyttäminen on yleensä vaativa ja kivulias kokemus, joten mielestäni on tärkeää, että synnytyskeskustelun avulla pyritään minimoimaan ne ikävät muistot ja ajatukset, jotka synnytykseen liittyvät. Synnytyksen kulkuun ei enää jälkeenpäin voi vaikuttaa, mutta on mahdollista vaikuttaa siihen, millainen kokemus synnytyksestä perheelle jää.

Asiakkaan kohtaamisen mittaamattoman tärkeys

Ollessani kerran työharjoittelussa kävin synnyttäneiden vuodeosastolla tapaamassa perhettä, jonka synnytystä olin ollut mukana hoitamassa. Heille synnytys oli ollut kokonaisuudessaan hyvä kokemus. Synnyttäneellä äidillä ei ollut synnytyksen kulusta tai itse syntymähetkeen osallistuneiden henkilöiden toiminnasta mitään pahaa sanottavaa. Hänellä tuli mieleen kuitenkin yksi asia, joka oli jäänyt hieman harmittamaan: se, ettei hän kokenut tulleensa kuulluksi tietyssä vaiheessa synnytystä.

Kävimme läpi tilannetta, joka äitiä oli jäänyt harmittamaan. Kyseisessä päätöksentekotilanteessa ei ollut tapahtunut varsinaista virhettä, sillä asianomainen hoitohenkilökunnan jäsen oli toiminut täysin sairaalan protokollan mukaan. En itse ollut tuossa tilanteessa mukana, joten minulla on tiedossani vain äidin versio tapahtuneesta, mutta kuulemani perusteella pystyn kyllä hyvin ymmärtämään molempia osapuolia. Mielestäni oleellista tässä tilanteessa onkin se, että hoitohenkilökunnan edustaja toimi periaatteessa oikein, mutta synnyttäneelle äidille on silti jäänyt sellainen käsitys, ettei häntä kuunneltu eikä häntä otettu tosissaan. Ammattilaisen tekemä päätös oli siis oikea, mutta kommunikaatio oli epäonnistunut.

Mielestäni tämä on todella valitettavaa, sillä nämä ovat juuri niitä asioita, joihin hoitajina pystymme vaikuttamaan. Tietyn pisteen jälkeen emme voi enää vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi synnytys etenee tai millainen on synnytyksen lopputulos, mutta pystymme aina vaikuttamaan siihen, kuinka kohtaamme asiakkaan tai potilaan. Se on asia, josta ei pääse yli eikä ympäri, ja tämäkin kertomukseni todistaa sen, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Henkilö on juuri käynyt läpi synnytyksen, ja ainut kaivertamaan jäänyt asia on se kuinka tietty hoitohenkilökunnan edustaja on hänet tietyssä vaiheessa kohdannut. Olisiko tämän mielipahan siis voinut jotenkin välttää?

Itsestäänselvyys hoitajalle ei ole aina itsestäänselvyys asiakkaalle

Kaikkia ikäviä tilanteita ei aina voi välttää, se on selvä. Olemme kaikki ihmisinä erilaisia, minkä vuoksi myös tapamme toimia vuorovaikutuksessa eriävät toisistaan. Väärinkäsityksiä ja –ymmärryksiä sattuu, ja ne kuuluvat elämään – myös hoitotyöhön. Siitä huolimatta on tärkeää, että jokainen hoitotyötä tekevä pysähtyy välillä miettimään oman osuuden vaikuttavuutta kohdalle sattuneissa vuorovaikutustilanteissa. Se, kuinka asiat ilmaisee, ei missään nimessä ole merkityksetöntä. On myös tärkeä muistaa, että itsestäänselvyys hoitajalle voi olla iso kysymysmerkki vastapuolelle, jolla ei ole alan koulutusta.

Esimerkiksi se, ettei tietyssä vaiheessa synnytystä voida kuunnella synnyttäjän tahtoa ei liity siihen, etteikö tämän toivetta tahdottaisi toteuttaa. Todennäköisesti syynä on se, että synnyttäjän toive voi olla yksinkertaisesti tilanteeseen sopimaton juuri siinä hetkessä synnytystä. Synnyttäjän ja tämän vauvan turvallisuus ja hyvinvointi ovat ykkösprioriteetti. Tähän ajatukseen perustuvat myös synnytyssalissa työskentelevien kätilöiden ja lääkäreiden päätökset. Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka on erittäin tärkeää muistaa sanoittaa myös vastapuolelle, eli perheelle. Asioiden perustelu ja selittäminen eivät ehkä lohduta siinä hetkessä, jossa synnyttäjän toive jää toteutumatta. Sen sijaan perustelemalla ja selittämällä sekä avoimesti keskustelemalla voidaan ehkä välttää nämä tilanteet, joissa synnyttäjälle on jäänyt kokemus siitä, ettei häntä ole kuunneltu tai otettu tosissaan.

Onko sinulle jäänyt joskus potilaana tai asiakkaana sellainen olo, ettei sinua ole kuunneltu? Jos olet joskus synnyttänyt, olisi mukava kuulla mieleenpainuvin kohtaamisesi synnytyksen aikana!

Aurinkoista kevään alkua toivotellen,
Emmi

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.