Talouskriiseissä (mielen) terveyspalveluilta vaaditaan ketteryyttä

Talouskriiseissä (mielen) terveyspalveluilta vaaditaan ketteryyttä

Joskus elämässä käy tuuri. Mietteitäni tietämättä tutkija Jenni Konttila pohtii Hoitotyön tutkimussäätiössä kuumeisesti samaa kysymystä kanssani. Hän on minuun yhteydessä, koska on jo valmistellut näyttövinkkiä aiheesta. Ja siitä se ajatus yhteistyöstä sitten lähtee.

Pakitetaan nopeasti pikakelauksella taaksepäin. Minua kiinnostavat toisinaan oudot asiat. Ymmärrettyäni koronaviruspandemian laajuuden, aloin miettiä talouskriisien vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Tietenkin mietin myös kriisien vaikutuksia mielenterveyspalveluiden käyttöön.

Talouskriisit-ja-mielenterveyspalvelujen-tarve-ja-ka-ytto-_13.5.2020_Unsplash

Talouskriisien aikana on haaste pitää kiinni mielenterveyttä kaikille -periaatteesta. Se mitä näiden kriisien aikana tarvitaan, on varhainen puuttuminen ja kokonaisvaltainen työote. Myös järjestelmän ulkopuolelle jäävät ryhmät ja heidän hyvinvointinsa tulee osata huomioida.

Talouskriisit voivat lisätä mielenterveyden riskitekijöitä

Tiedämme, että talouskriisit voivat lisätä mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. Niitä ovat vaikkapa työttömyys, velkaantuminen ja psyykkisen kuormituksen lisääntyminen. Talouskriisien on osoitettu lisäävän muun muassa itsetuhoisuutta, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä ja alkoholin kulutusta.

Mielenterveyspalveluiden tarve voi muuttua kriisitilanteiden aikana ja niiden jälkeen. Siitä syystä palvelujen tarjonnan tulisi vastata yksittäisen ihmisen ja perheen muuttuneisiin tarpeisiin. Talouskriisien jälkeen yhteiskunta ei palaa enää täysin ennalleen. Kriisien luonteeseen kuuluu, että ne luovat uutta menetysten vastapainoksi. Silloin terveyspalveluiden suunnittelulta ja päätöksenteolta vaaditaan ketteryyttä.

Talouskriisissä ensikertaa apua hakevia, masentuneita ja itsetuhoisia

Ihmisen henkilökohtainen tilanne ja talouskriiseihin liittyvät lieveilmiöt voivat vaikuttaa avun hakemiseen. Avun hakeminen voi lisääntyä koko terveydenhuollossa, mielenterveyspalveluissa ja päivystyksellisesti. Osastohoitoon voi ohjautua ensikertaa apua hakevia. Erityisesti mielialahäiriöiden osuus voi avunhakijoiden joukossa korostua.

Naiset hakeutuvat usein miehiä helpommin terveydenhuollon palveluihin. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti 35 – 54-vuotiaiden ja miesten terveyspalveluiden käyttöön itsetuhoiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä. Kaikilla ryhmillä voidaan nähdä taloudellisesta ahdingosta johtuvan masennuksen vuoksi osastohoitoon hakeutumista.

Lisäksi talouskriisit voivat vaikuttaa avun hakemiseen yksilötasolla lisäämällä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palvelujen ulkopuolelle jäämistä ja syrjäytymisriskiä.

Työttömyys näkyy mielenterveyspalveluissa ja reseptilääkkeiden käytössä

Talouskriisien aikana esiintyvä työttömyys voi lisätä mielenterveyspalveluihin hakeutumista yleisesti. Erityisesti näin voi käydä avopalveluiden ja itsetuhoisuudesta johtuvan palveluiden käytön osalta. Mielenterveyspalveluihin hakeudutaan miesten osalta ammateissa ja maissa, joissa työttömyysaste on ollut matala.

Mielenkiintoinen tutkimuslöydös on sekin, että talouskriisit voivat vaikuttaa reseptilääkkeiden käytön lisääntymiseen. Tällaisia lääkkeitä ovat psyykelääkkeet ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Talouskriisien aiheuttaman työttömyyden aikana voi esiintyä aiempaa enemmän esimerkiksi opiaattien ja nukahtamislääkkeiden käyttöä.

Talouskriiseillä voi olla siis useita erilaisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen, eikä työttömyyden vaikutuksia voida silloin vähätellä. Vaikutukset apua hakevan ja hänen läheistensä hyvinvointiin voivat olla välittömiä tai aiheutua pidemmän ajan kuluessa. Mielenterveyden näkökulmasta talouskriisien vaikutukset voivat olla varsin kokonaisvaltaisia. Sen tulisi näkyä mielenterveyspalveluiden henkilökunnan työotteessa.

Lue myös: Näyttöön perustuvan hoitotyön puutteet selätetään tällä kirjalla.

Tutkittua tietoa aiheesta
Konttila J, Holmberg J. 2020. Millaisia vaikutuksia talouskriiseillä on mielenterveyspalvelujen tarpeeseen ja niiden käyttöön? Näyttövinkki 07/2020. Hoitotyön tutkimussäätiö.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole

Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.

Kokeile Skholea kaksi viikkoa ilmaiseksi!