Turmion kätilö? Pelaaminen hoitotyön opetuksen apuvälineenä

Sain muutama vuosi sitten testattavaksi synnytysaiheisen hoitotyön oppimispelin. Pelissä menin avatarkätilönä synnytyssaliin, jossa käynnistyi synnytys. Peli eteni hoitotyön päätöksenteon vaiheita mukaillen. Olin aluksi oikea turmion kätilö, koska minulla ei ole kätilön koulutusta.

Pelissä piti tietyssä ajassa muun muassa toimia aseptisesti ja kerätä tarvittavat hoitotarvikkeet. Samalla piti vastata synnyttäjän kysymyksiin ja tietää vaikkapa mihin suuntaan syntyvän vauvan päätä oikeaoppisesti käännetään. Jokaisesta suoritetusta vaiheesta sain heti palautteen. Aloin toistojen kautta oppia ja keräsin oikeista suorituksista hauskasti kakunpaloja kätilöjen kahvihuoneen pöydälle.

Turmion-ka-tilo-Kuva: Pexels

Kysymyksessä oli game based learning eli digitaalisiin peleihin perustuva oppiminen. Elina Botha kuvaa artikkelissaan toista hoitotyön harjoitteluun soveltuvaa peliä. Kokemus on kuitenkin sama. Pelaamisen avulla oppiminen on motivoivaa, koska se on hauska ja mielenkiintoinen tapa oppia.

Toisin kuin ihmisten kanssa harjoiteltaessa, samaa hoitotilannetta voi treenata hoitoyön pelissä loputtomiin. Niin kauan, että hoitotyö lopulta sujuu. Eikä pelaajan tarvitse pelätä esimerkiksi vaarantavansa potilasturvallisuutta tai oikean harjoituspotilaan olevan pian game over.

Botha toteaakin oppimispelien olevan oikein käytettyinä tehokkaita opetuksen apuvälineitä. Niiden avulla voidaan helposti ja turvallisesti treenata hoitotyön päätöksentekoa ja hoitamiseen liittyviä taitoja. Olen samaa mieltä. Pelikokemus jää helposti mieleen ja tuottaa siksi pitkäkestoisia oppimistuloksia.

Mielenkiintoista testaamassani pelissä oli, että olisin voinut toimia synnytystiimissä. Kuinka huimia mahdollisuuksia se tarjoaakaan tiimioppimiseen ja ryhmäpäätöksentekoon pelin eri vaikeusasteilla? Chang ym. tosin toteavat, että suurin osa hoitotyön oppimispelejä koskevasta tutkimuksesta keskittyy perustaitojen ja -tietämyksen ymmärtämiseen. Harvemmin on tutkittu oppilaiden korkeamman ajattelun osaamista, kuten ongelmanratkaisua tai kriittistä ajattelua.

Pivecin jatkaa edellisestä aiheesta toteamalla, ettei opppimispelien käyttöönotto ole täysin ongelmatonta. Tarvitaan teknistä osaamista ja halukkuutta muuttaa totuttua hoitotyön opetusta. Asennemuutostakin vaaditaan, jotta hoitotyön opettaja näkee pelaamisen viihteen sijasta opetuksen apuvälineenä. Oppimispelaamiseen käytetty aika on nähtävä hoitotyön opetuksessa hyödylliseksi asetettujen oppimistavoitteiden suhteen.

Pelaamalla voidaan siis edistää hoitotyön oppimista jo nyt. Digitaalisiin peleihin perustuvalla oppimisella saadaan usein positiivisia tuloksia niiden käytettävyydessä ja vaikuttavuudessa hoitotyön opetukseen. Siitä huolimatta pelien kehitys on vielä alussa. Syynä on luultavasti, että hoitotyön päätöksenteko on monimutkaista hoidettaessa täysin ainutlaatuisia ihmisiä.

Yhtä kaikki. Muistan edelleen, mitkä ovat kätilön perustehtävät ennen synnytystä, synnytyksen aikana ja sen jälkeen.

Lue myös: YouTube hoitotyön opetuksessa – uhka, vitsi vai mahdollisuus?

Tutkittua tietoa aiheesta

Botha E. Opetuspeli hoitotyön oppimiseen. Teoksessa Turunen E (toim.) 2013. Opiskelijaa aktivoiva opetus hoitotyön koulutuksessa. Tammpereen yliopisto, 59–69. Saatavana: https://tampub.uta.fi.

Chang C, Lai C-L, Hwang G-J. 2018. Trends and research issues of mobile learning studies in nursing education: A review of academic publications from 1971 to 2016. Computers and education 116, 28–48.

Pivec M. 2007. Play and Learn. Potential of game based Learning. British Journal of Educational Technology 38(3), 387–393.

Pront, L ym. 2018. Gaming in Nursing Education: A Literature Review. Nursing Education Perspectives 39(1): 23–28.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.