Sairaanhoitajaopiskelijan hätähuuto: valmistaako koulutus käytännön työhön?

Ammattikorkeakouluopetus on saanut huomiota viimekuukausien aikana: pettynyt terveydenhuoltoalan opiskelija kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa, että ei voi suositella ammattikorkeakouluopintoja kenellekään. Tätä hän perusteli muun muassa lähiopetuksen vähyydellä, innovaatio- ja yrittäjyysopintoihin panostamisella sekä opintojen painottumisella itsenäiseen opiskeluun. Tekemäni kartoituksen mukaan AMK-opinnoissa on myös runsaasti kehuttavaa ja opiskelu on juuri oikealla tavalla nykyaikaista!

Suomen opiskelijakuntien liiton mukaan rahoitusleikkaukset ovat johtaneet henkilöstön vähentämiseen ja jäljelle jääneen henkilöstön kuormittumiseen. Tämän koetaan olevan yksi pääsyy ammattikorkeakoulun opetuksen saamaan kritiikkiin.

Yleisestä keskustelusta innostuneena päätin kysyä opintojensa loppusuoralla olevilta sairaanhoitajaopiskelijoita siitä, mikä heiltä huolestuttaa opinnoissa, valmistumisessa ja työelämään siirtymisessä. Kysyin lisäksi, minkä he kokevat erityisen onnistuneena ammattikorkeakouluopinnoissaan.

”Jos sattuu huono arpaonni harjoittelujen suhteen, jää paljosta paitsi!”

Sosiaalisen median kahden suljetun ryhmän kautta toteutetun kyselyyn osallistuneet olivat eri paikkakunnilta, mutta vastaukset olivat hyvin samankaltaisia: oman osaamisen taso ja riittävyys sekä selviytyminen työelämässä huolestuttavat suurinta osaa vastaajista. Osa opiskelijoista koki, että koulusta saatu tieto-taito ei ole riittävän kattava edes viimeistä harjoittelua vastaavaan työpaikkaan. Kädentaitojen ja "hoitotyön temppujen" osaaminen (mm. kanylointi, katetrointi, haavanhoito, lääkehoidon tehtävät) mainittiin puutteellisina.

Suuri osa opiskelijoista kertoi, että opintojen aikana tukeudutaan liikaa siihen, että ”kyllä harjoittelussa sitten oppii!”

Harjoittelun koettiin olevan lähtökohtaisesti tietoja ja taitoja syventävää, ei niinkään sitä luovaa. Tietoperustan luomistyön tulisi tapahtua korkeakoulussa, jossa opinnot suoritetaan. Yhteisesti todettiin, että jos harjoittelupaikkojen kanssa ei käy hyvä tuuri, saattaa jäädä paljosta paitsi.

Muutama lähiaikoina valmistuvista sairaanhoitajaopiskelijoista kertoi, että lähiopetuksen vähyys ja opettajien taitamattomuus ovat vaikuttaneet opiskelutyytyväisyyteen – ”Miten alaa voidaan koskaan arvostaa, jos jo sen opetus on retuperällä?”

Sairaanhoitajaopiskelijat esittivät huolensa opintojen aikaisesta kiireestä, opiskelijoiden motivoitumattomuudesta ja siitä, että jo opiskeluaikana moni kokee alan ja sen opiskelun raskaaksi ja saattaa ajatella olevansa täysin väärässä paikassa. Kuormitustekijöinä mainittiin epävarmuus, päällekkäiset opinnot ja vaihtelevat suoritustavat. Myös opettajien työkyky ja jaksaminen mietityttää: ryhmäkoot ovat suuria, tenttien ja kirjallisten töiden määrä huipussaan ja opettajan osaamisen pitäisi taipua moneen. Yhteistä keskustelua herätti myös työllistyminen – vaikka alalla on työvoimapula, ei tulevaisuudesta voi koskaan tietää!

Ammattikorkeakoulu on nykyaikainen vaihtoehto

Kritiikistä huolimatta ammattikorkeakouluopintoihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Vaikka oman osaamisen epäily, itsenäinen opiskelu ja lähipäivien puute kuormittavat, on opinnoissa ollut myös paljon hyvää. Moni vastaajista totesi, että tiimityöskentelyn ja itsenäisen työn taidot ovat lisääntyneet, myös tiedonhakuun on harjaantunut. Yksi kehui opettajia ja heidän joustavuuttaan, toinen mahdollisuutta suorittaa opintoja omaan tahtiin, nykyaikaisesti.

Nykyaikaisuus tuli esiin muissakin vastauksissa ja konteksteissa: opiskelijat kokivat saaneensa ajantasaista ja näyttöön perustuvaa opetusta höystettynä eri asiantuntijoilla.

Kouluympäristö koettiin virikkeelliseksi, luokkatilat uudenaikaisiksi ja simulaatiot oppimista tukeviksi. Simulaatioiden opettajat saivat runsaasti kehuja. Yksi vastaajista mainitsi, että sairaanhoitajan koulutus on erinomainen urapolun alku, mahdollisuus niin moneen.

Nykyaikaisuudesta on puhuttu myös julkisesti: Opinnot ovat muuttuneet viime vuosina, ja ammattikorkeakoulutason opintoihin lukeutuu runsaasti itsenäistä opiskelua, tiimitöitä ja ns. yleisiä opintoja. Ryhmäkoot ovat suurempia kuin aiemmin, ja opinnoissa painottuu entistä enemmän työelämälähtöisyys. Olennaista on, että opinnot mahdollistuvat ajasta ja paikasta riippumatta, myös työelämän ohella. Ammattikorkeakoulupetus perustuu suureksi osaksi innovaatiopedagogiikkaan, ja osa opinnoista toteutuu projektiopinnoissa. Opiskelijat kokevat tämän mielenkiintoisena mutta ajoittain työläänä.

”Me olemme ensisijaisesti menossa hoitamaan potilaita. Siis ei välttämättä ollenkaan kehittämään, tutkimaan, innovoimaan saati mukaan projektityöhön”.

Opetussuunnitelmiin toivotaankin lisää käytännön opetusta ja vähemmän ”sitä muuta, mitä suurin osa ei ole koskaan menossa tekemään”.

Laadun parantaminen vaatii kehitysmyönteisyyttä

Ammattikorkeakoulut ovat kiinnostuneita opiskelijoidensa ja henkilökuntansa oppimisesta ja hyvinvoinnista. Laaduntarkkailu on säännöllistä ja perustuu käypiin mittareihin.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n blogissa todetaan ammattikorkeakoulun opiskelijapalautteiden kohentuneen viimeisen neljän vuoden aikana – muutokset tuloksissa eivät ole suuria, mutta muutosten suunta on selvästi nähtävissä. Opiskelijatyytyväisyys on kasvanut tasaisesti, myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden keskuudessa. Erityisesti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat ovat tyytyväisiä koulutusantiin ja koulutukseensa. Myös toinen laadusta kertova mittari, työllistyminen, on kääntynyt selvään nousuun.

Kaiken kaikkiaan, näin ammattikorkeakoulun Master Schoolin opettajana, voisi ajatella valtaosan opiskelijoista olevan tyytyväisiä sekä omaan uravalintaansa että saatuun opetukseen ja suoritettuun koulutukseen. On toki niin, että myönteisen kehityksen jatkuminen vaatii jatkuvaa oppimista, kehitysmyönteisyyttä ja yhteistyötä niin opiskelijoiden, verkostojen kuin työntekijöidenkin kesken. Palautteeseen pitää reagoida!

Tarttumapinnoilla
Minna

P.S. Mikäli koet tarvitsevasi lisää tietoa toimintasi tueksi, tutustu Skholen verkkokursseihin kaksi viikkoa ilmaiseksi! Opintoihin on liitetty tietotestejä ja potilas-case-esimerkkejä, joiden avulla pääset testaamaan taitojasi erilaisissa hoitotyön tilanteissa. Skhole on käytössä jo monissa ammattikorkeakouluissakin!