Viisi näytön käytön vastustajatyyppiä - tunnistatko itsesi hoitoalan ammattilainen?

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus ja Skhole ovat yhteistyössä tuottaneet kirjan ”Näyttöön perustuva toiminta - Tarpeesta tuloksiin” *). Uutuuskirja on asiantuntijoiden kirjoittama ajankohtainen, kattava ja kompakti opas näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen. Kentällä työskennellessä hoitotyö ei aina perustu parhaimpaan saatavilla olevaan ajantasaiseen tutkimusnäyttöön. Miksi?

Viisi-vastustajaa Kuva: Pixabay

Kirjan innoittamana lähdin pohtimaan millaisia hoitotieteen ja ajantasaisen tutkimusnäytön antagonisteja on tullut eteen vuosien varrella kliinisen hoitotyön parissa. Käsi sydämelle hoitotyön ammattilainen, tunnistatko itsesi seuraavista tyypeistä?

1. Ainoaa Oikeaa Hoitotyötä -tyyppi

”Minkä takia opiskelet tuollaista paa, nämä hommat oppii käytännössä” totesi entinen kollega. Olin tuolloin aloitteleva yliopistosairaalan anestesiahoitaja, ja tein työn ohella anestesiasairaanhoidon erikoistumisopintoja. Lausahduksessa kiteytyy perinteisiin ja totuttuihin tapoihin perustuvan hoitotyön kulttuurin syvin olemus. Tämän lajin edustajan mukaan vain kliininen hoitotyö, jossa ”ollaan kaksin käsin kiinni potilaassa” on Ainoaa Oikeaa Hoitotyötä. Hän kritisoi hoitotiedettä tuoden näkemyksensä mieluusti julki. Ja arvostelee, lähinnä selän takana, niitä työkavereitaan jotka eivät ajattele tai toimi samalla tavalla. Osansa kirpeistä sivalluksista saavat ne kollegat jotka on irroitettu kliinisestä hoitotyöstä kehittämistehtäviin. Mottona on ”Jonkun pitää hoitaa nämä potilaat!”

2. Näin On Aina Tehty -tyyppi

Edellistä leppoisampi tapaus on ”Näin on aina tehty” -lajin edustaja. Tämä perinteiden vaalija haikailee Hoitotyön Entisiä Hyviä Aikoja. Entisten aikojen muistelussa ei sinänsä ole mitään pahaa, kunhan konteksti, paikka ja aika ovat oikeat. Potilaan hoitotyön ja hoitotyössä käytettyjen toimintamallien on perustuttava ajantasaiseen tutkimusnäyttöön. Yksittäiselle hoitotyön ammattilaiselle vaade tarkoittaa kykyä kyseenalaistaa omia toimintatapoja, ja omien tietojen ja taitojen jatkuvaa päivittämistä. Kerran opittu tapa toteuttaa hoitotyötä saattoi olla oman aikansa huippua. Mutta se ei itsestään selvästi tarkoita sitä, että se on tätä päivää ja näyttöön perustuvaa toimintaa. Koska vain muutos on pysyvää.

3. Emmä ehdi -tyyppi

Lajin edustajalle on tyypillistä, että hänellä on aina kiire. Kiire töihin, kiire töissä, kiire kotiin. Hänellä ei ole omasta mielestään aikaa irrottautua hoitotyön huumasta esimerkiksi silloin, kun työpaikalle hankitun uuden laitteen edustaja antaisi vartin mittaisen käyttöön opastuksen uuden laitteen käyttöön. Omin avuin tapahtuvaan opetteluun kuluvan työajan suhteen asenne on sitten suurpiirteisempi. Tämän seurauksena jatkossa työaikaa kuluu moninkertainen määrä, kun ajanhukkaa aiheuttavat niin laitteen käytön puutteellinen osaaminen kuin kyvyttömyys hyödyntää kaikkia laitteen suomia hoitotyön tekemistä helpottavia mahdollisuuksia. Lisääntyvästä kiireestä ja stressistä puhumattakaan. "Ja tässä pitäisi vielä muka ehtiä opetella uusia toimintatapoja!" tämän vauhdikkaan lajin edustaja tuhahtaa painaen lisää kaasua, ja jatkaa porhaltamista eteenpäin neliskanttisilla pyörillä. Kun on niin kiire!

4. Tää ei koske mua -tyyppi

Lajin edustaja saattaa olla työuransa ehtoopuolella, jolloin intressit ovat ehkä jo osittain muissa asioissa. Jäljellä olevia vuosia tarkemmin tarkastellessa saattaa toisinaan käydä ilmi, että työvuosia riittää ennen kuin työyhteisö pääsee nauttimaan hänen eläkekakkukahvejaan. Lajin edustajassa saattaa olla myös ripaus ”näin on aina tehty” -tyyppiä. "Niin että siinähän teette numeron tuosta näyttöön perustuvasta toiminnastanne. Ei koske minua, minä en muutu. Panen pään pensaaseen ja teen tätä minun työtä minun tavallani!" tuumii tämä vastarannan kiiski. Sanomattakin selvää, että lajin edustajan poistuminen työyhteisöstä saattaa olla helpotus myös monelle yhteistyötä ja joustavuutta arvostavalle kanssatyöntekijälle.

5. Tää on jo nähty -tyyppi

Tämän lajin edustajalla on Mielipide. Erityisesti asioista tai toimintatavoista, joihin esitetään kyseenalaistamista, muutosta tai näyttöön perustuvaa uutta mallia. Lajin edustajalle on ominaista jyrkkäsanainen argumentointi. Tyypillinen lajin edustaja on tullut työyhteisöön kauan sitten suoraan koulun penkiltä. ”Mitä sitä työpaikkaa vaihtamaan tai työkiertoon lähtemään, samanlaista on joka osastolla” tai ”ei tule toimimaan, tämä kokeiltiin kymmenen vuotta sitten” jyrisee tämän äänekkään lajin tietäväinen edustaja. Kokemuksen syvästä rintaäänestä hänen kohdallaan tosin ei voi puhua, sillä hän on ollut toisella osastolla kliinisessä hoitotyössä viimeksi työharjoittelija-aikoinaan. Kukaan tuskin yllättyy tässä yhteydessä siitä sivuseikasta, ettei nyt ryöpytyksen kohteeksi joutunutta toimintamallia oltu edes keksitty kymmenen vuotta sitten... Koska tää on jo nähty!

Seuraavassa blogissani käsitellään työhyvinvointia. Pysy kuulolla.

*) Korhonen, Anne – Jylhä, Virpi – Korhonen, Teija – Holopainen, Arja: Näyttöön perustuva toiminta – Tarpeesta tuloksiin. Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus ja Skhole Oy, 2018.

Skholen asiakkaana verkkokoulutuspalvelun käyttäjä saa kirjan käyttöönsä sähköisessä muodossa oppimisympäristön kautta. Kirja sisältyy vuosilisenssin hintaan. Hae ilmaiset kokeilutunnukset täältä.

Blogin tekstin tarjoaa Skhole. Skhole on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan verkkokoulutuspalvelu, joka kulkee mukana sekä koulutuksen järjestäjän että työntekijän matkalla. Palvelu sopii täydennyskoulutukseen niin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille kuin opiskelun tueksi alan opiskelijoille.