Voiko hoitaja olla introvertti ja silti hyvä työssään?

Voiko hoitaja olla introvertti ja silti hyvä työssään?

Voiko-hoitaja-olla-introvertti-ja-hyva--tyo-ssa-a-n_30.7.2019_PixabayTuntuu luontevalta ajatella, että hoitajan on oltava työssään ulospäin suuntautunut. Siis energinen, avoin, pirteä ja paljon äänessä. Perustuuhan hoitotyö jatkuvaan aloitteelliseen yhteistyöhön muiden ihmisten kanssa. Usein kysytäänkin, pärjääkö introvertti hoitoalalla päivääkään.

Introvertilla tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka saa voimaa elämään ja hahmottaa työnsä omasta sisäisestä maailmastaan käsin. Stereotypisesti hänet nähdään itseään tutkiskelevana, varautuneena ja hiljaisena ihmisenä. Sellaisena, joka uppoutuu hiljaisuuden vallitessa tutkiskelemaan työssään erilaisia asioita.

Hillitön ujous, epäsosiaalisuus ja näkymättömään ammattiin kouluttautuminen eivät kuulemma aina luonnehdi introverttia. Se on totta. Kyseessä on vain yksi ihmisen temperamentin piirteistä. Sen perusteella ei tulisi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä hoitajan toimintakyvystä työpaikalla.

Eivät kaikki voi olla jatkuvasti äänessä

Kun hiljainen hoitaja ottaa muihin ihmisiin vähän kontaktia se ei tarkoita, etteikö hän pitäisi työkavereista tai potilaista. Hän käyttää vain paljon aikaa ajattelutyöhön ja keskittyy siihen, mistä hänelle maksetaan palkkaa. Siksi hän puhuu ja toimii usein vasta silloin, kun niillä on aidosti merkitystä potilaan hoidon kannalta. Reippaaksi hölöttäjäksi heittäytyminen kun voisi kostautua siihen tottumattomalle pitkänä palautumisaikana työvuoron jälkeen.

Hiljaisuus ja omaan rauhaan vetäytyminen työporukasta voidaan äkkijyrkästi tulkita introvertin hoitajan ylimielisyytenä. Todellisuudessa kuormittavan sosiaalisuuden säätely ja oman tilan raivaaminen työpaikalla eivät ole outoa tai erityistä käytöstä kellekään. Jokaisen mielestä työpaikalla on välillä liikaa tai liian vähän menoa ja meininkiä.

Eivät kaikki voi olla jatkuvasti kahvihuoneen kuningattaria, jotka jankkaavat kuuluvaan ääneen suuria saavutuksiaan hoitoalalla. Onneksi, huokaa moni hoitaja hiljaa itsekseen. Ovat he sitten mielestään introverttejä tai jotain ihan muuta.

Introvertti tai ei – hoitotyö sujuu, jos on sujuakseen

Hoitotyössä introvertin vahvuuksiksi voidaan kuulemma laskea tarkkuus ja kyky syventyä olennaiseen. Voi olla, mutta keskittymällä jokaisella hoitajalla on mahdollisuus huomioida potilaiden erityiset tarpeet. Monen harras toive olisikin saada keskittyä hoitotyössä yhteen asiaan kerrallaan. Se voi toteutua esimerkiksi itsenäisessä poliklinikkatyössä tai asiantuntijahoitajana vuode- ja päivystysosastoilla työskentelyä paremmin.

Usein kuulee myös sanottavan, että hiljainen puurtaja on ulospäin suuntautuneita kollegoitaan parempi kuuntelemaan tai rauhoittamaan potilaita. Mutta voihan potilaan kokemus olla kuin puhuisi kaktuksen kanssa, jollei hiljaisesta vuorovaikutuksesta löydy riittävästi vastavuoroisuutta. Introverttia kuvataan myös usein hyvänä oppimaan uutta ja ajattelemaan tarkasti ennen toimeen tarttumista. Näin voi olla myös kenen tahansa muun työntekijän kohdalla.

Edellä mainitut asiat herättävät potilaissa usein luottamusta ja luovat rauhoittavaa ilmapiiriä hektisten työvuorojen vastapainoksi. Samalla ne kuvaavat kaikkien – eivät vain introvertiksi luonnehdittujen – hoitajien merkityksellistä arkista työtä. Siksi olisi outoa ajatella, että hoitotyöt luonnistuisivat paremmin tai huonommin tietyn tempperamenttipiirteen omaavilta henkilöiltä.

Hoitotyöhön tarvitaan erilaisia ihmisiä

Itseasiassa työpaikalla ei tulisi tosissaan kysyä, voiko hoitaja olla introvertti ja hyvä työssään. Sen sijaan kannattaa kysyä, mahtuuko meille erilaisia ihmisiä töihin hoitajiksi ja hoitotyön johtajiksi. Muussa tapauksessa introvertiksi itsensä määrittelevä hoitaja voi esimerkiksi välttää johtamiskoulutusta, koska olettaa sen soveltuvan vain ulospäin suuntautuneille työntekijöille.

Todellinen hiljainen vallankumous hoitotyön ylle laskeutuisi, jos olisimme lakien ja työpaikan sääntöjen puitteissa kollegiaalisempia toisiamme kohtaan. Sen jälkeen voisimme lopettaa hoitajien lokeroimisen toimintatyylien mukaan. Keskittyisimme sen sijaan kohteliaasti yhteen hiileen puhaltamiseen ja työssäjaksamisen parantamiseen.

On hyvä muistaa, että hoitajan ammattirooli on jotain muuta kuin ihmisen luonne tai tempperamentti, kuten introverttiys. Jokainen meistä on tilannekohtaisesti sisään- ja ulospäin suuntautunut. Näin ajateltuna tempperamentti ei ole ihmiskohtaloa tai hoitotyössä menestymistä saneleva asia. Se on taipumus, jonka esiintymiseen voi monin tavoin opiskeluaikana ja hoitajan uralla vaikuttaa.

Lue myös: Hoitajana yövuorossa – vaikka terveyden kustannuksella?

Tutkittua tietoa aiheesta

Colley SL. 2019. Voices of quiet students: introverted nursing students' perceptions of educational experiences and leadership preparation international journal of nursing education scholarship 15(1). doi: 10.1515/ijnes-2018-0056.

Eley D, Eley R, Bertello M, Rogers-Clark C. 2012. Why did I become a nurse? Personality traits and reasons for entering nursing. Journal of Advanced Nursing 68(7):1546–55.

Whitworth BS. 2008. Is there a relationship between personality type and preferred conflict‐handling styles? An exploratory study of registered nurses in southern Mississippi. Journal of Nursing Management 16(8):921–32.

Wisser KZ, Massey RL. 2019. Mastering your distinctive strengths as an introverted nurse leader. Nursing Administration Quarterly 43(2):123–129.